S/S Park Victory

yhdysvaltalainen höyrylaiva

S/S Park Victory oli yhdysvaltalainen kivihiililastissa ollut höyrylaiva, joka ajautui karille ja upposi 25. joulukuuta 1947 Utön kaakkoispuolella Suomen aluevesillä. Onnettomuudessa menehtyi kymmenen laivan 48 hengen miehistöstä.

Utön rukoushuoneen kymmenhaarainen kynttilänjalka, jonka jalkojen poikkiristeihin on kaiverrettu Park Victoryn haaksirikossa vuonna 1947 kuolleiden kymmenen henkilön nimet.

S/S Park Victory oli rakennettu Kaiser Permanente Metals Companyn telakalla Kalifornian Richmondissa vuonna 1945, ja se kuului toisen maailmansodan aikana vuosina 1943–1945 Yhdysvalloissa rakennettuihin Victory-luokan rahtialuksiin, joita tehtiin kaikkiaan 534 kappaletta. Park Victoryn uppouma oli 9 000 tonnia, pituus 139 metriä ja matkanopeus 16,3–19 solmua.

Onnettomuus

muokkaa

Viimeiseksi jääneellä matkallaan Park Victory oli matkalla Virginian Newportista Helsinkiin. Alus ankkuroitui illalla 24. joulukuuta lumimyrskyssä Lillharun lähelle odottamaan myrskyn tyyntymistä ja aamun tuloa, jotta se olisi voinut sivuuttaa turvallisesti Jussarön ja Harmajan välisen Nashorn-miinakentän raivausalueen. Kovassa myrskyssä laivan ankkurit eivät kuitenkaan pitäneet, ja alus ajautui yön aikana kuusi tai seitsemän kertaa karille. Ensimmäisillä kerroilla Park Victory onnistui irrottautumaan karilta omien koneidensa voimalla, mutta kello 2.15 yöllä se tarttui karille uudelleen keskilaivan kohdalta ja katkesi upoten noin 20 minuutissa.

Laivan miehistö pelastautui läheisille kallioluodoille, mutta pelastusveneet Utön rannikkopuolustuslinnakkeelta, luotsiasemalta ja meripelastusasemalta ehtivät paikalle vasta aamulla, ja siihen mennessä kymmenen miehistön jäsentä oli jo kuollut hypotermiaan. Utön rukoushuoneessa on kymmenhaarainen hopeinen kynttelikkö, jossa on lueteltu turmassa menehtyneiden nimet. Siellä on myös miehistön eloonjääneiden jäsenten Utön asukkaille lahjoittama kiitostaulu pelastustyön suorittamisesta.

Park Victory on suurin Suomen aluevesillä sijaitseva hylky, ja se makaa 27–36 metrin syvyydessä mastontynkien ulottuessa kahdeksan metrin syvyyteen. Vuosien kuluessa hylystä alkoi valua mereen jonkin verran öljyä, joten Suomen ympäristökeskus keräsi vuosina 1994–2000 hylyssä olevista tankeista 410 kuutiometriä öljyä; tämä operaatio tuli maksamaan yli 21 miljoonaa markkaa.

Öljynpoistoa varten jouduttiin hylystä nostamaan suuri määrä lastina ollutta kivihiiltä, jotta poistossa tarvittavat höyry- ja pumppausventtiilit saatiin asennettua tankkeihin. Tästä hiilestä huomattava erä päätyi lahjoituksena Jokioisten museorautatielle, jonka käyttöön se sopikin erinomaisesti.

Lähteet

muokkaa
  • Hylyt.net: Park Victory
  • Lehtonen, Juha: SS Park Viktory: Eilispäivän tragedia – huomispäivän katastrofi. Tekniikan Maailma, 4.10.1978, nro 16, s. 104–108.

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
INTERN 1