Saksi (alue)

Saksi (saks. Sachsen) on historiallinen alue nykyisen Saksan alueella. Suomenkielinen maannimi Saksa tulee Saksin ja saksien heimon nimestä, sillä alkujaan juuri Saksin rannikon kautta pidettiin yhteyttä Skandinaviaan päin.

Nykyisin Saksaan kuuluu Saksin osavaltio, mutta se sijaitsee pääosin eri alueella kuin historiallinen Saksi. Saksassa on myös Saksi-Anhaltin ja Ala-Saksin osavaltiot.

Keskiajan saksilaiset

Saksi sai nimensä Pohjois- ja Luoteis-Saksassa varhaiskeskiajalla asuneelta heimolta sakseilta. Heidän maakuntiaan, joita olivat Itä-Saksi, Engria ja Westfalen, kutsuttiin yhteisnimellä Saksi. Muinaisen saksilaisheimon asuma-alueiden keskeisestä osasta Saksan liittotasavallassa muodostettu osavaltio sai 1900-luvulla nimekseen Ala-Saksi (Niedersachsen). Maantieteellisesti siis juuri se osoittaa parhaiten, missä alkuperäiset saksit vaikuttivat.

Ensimmäinen herttuakunta

Keski-Eurooppa vuosina 919–1125. Saksin herttuakunta (Duchy of Saxony englanniksi) keltaisella.

Ensimmäinen Saksin herttuakunta syntyi 700-luvulla nykyisen Ala-Saksin ja Westfalenin alueelle. 900-luvulla Saksin ruhtinaat olivat Saksan kuninkaita ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisareita.

Vuonna 1137 Saksi joutui Welfien suvulle. Herttuakunta oli mahtavimmillaan Henrik Leijonan aikana mutta alkoi hajota kun Fredrik Barbarossa kukisti hänet. Vuonna 1180 suuria alueita Weserin länsipuolelta joutui Kölnin piispoille, ja niistä muodostui Westfalen, kun taas Henrik Leijonan welfiperillisille muodostui Elben-Weserin välille Braunschweig-Lüneburgin herttuakunta. Saksin nimi jäi itäisimmälle, askanialaiselle ruhtinaskunnalle. Vuonna 1260 loput askanialaisten maat jaettiin pieniksi Saksi-Lauenburgin ja Saksi-Wittenbergin ruhtinaskunniksi. Saksi-Lauenburgista käytettiin myöhemmin uudella ajalla lyhyttä nimeä Lauenburg.

Vaaliruhtinaskunta

Vuonna 1356 Saksi-Wittenbergin hallitsija sai vaaliruhtinaan aseman, minkä jälkeen ruhtinaskunnasta käytettiin nimeä Saksin vaaliruhtinaskunta. Sen hallitsijat olivat vaaliruhtinaita, joilla oli oikeus ottaa osaa keisarinvaaliin.

Vuonna 1423 Askania-suvun hallitsema Saksi-Wittenberg päätyi Wettinin suvulle, jotka olivat jo valmiiksi Meissenin rajakreivejä ja lääninherroja Thüringenissä. Näin muodostui uusi, voimakas ruhtinaskunta. Näiden vaiheiden jälkeen Saksin nimi, joka alkujaan oli tarkoittanut suunnilleen nykyisen Ala-Saksin aluetta, oli siirtynyt tarkoittamaan nykyistä Saksin vapaavaltiota vastaavaa aluetta, joka kuitenkaan ei alun perin ollut kuulunut saksien vaan thuringiheimon ja slaavilaisten vendien asuma-alueeseen.

Tämä Saksi oli myöhäiskeskiajan ja uuden ajan merkittäviä saksalaisia valtioita. Vaaliruhtinas Fredrik August (August Väkevä) kääntyi kuitenkin luterilaisuudesta katolisuuteen pyrkiessään Puolan kuninkaaksi, ja Saksi menetti johtoasemansa protestanttisten ruhtinaiden joukossa Preussille. Saksi oli kuitenkin edelleen keskitason vaikuttaja Euroopan politiikassa.

Saksin kuningaskunta

Kun Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta hajosi vuonna 1806, Saksista tuli kuningaskunta ja vaaliruhtinas Fredrik August III:sta tuli kuningas Fredrik August I. Hän teki erehdyksen jäämällä liian pitkään uskolliseksi Napoleonille, ja hänet vangittiin. Preussi pyrki anastamaan kaikki hänen maansa 1813. Itävallan, Ranskan ja Britannian vastustuksesta Fredrik August kuitenkin palautettiin valtaan Wienin kongressissa, mutta hän menetti Preussille pohjoisimmat osat maistaan. Näistä maista tuli Preussin Saksin provinssi, joka kuuluu nykyisin Saksi-Anhaltin osavaltioon. Saksin kuninkaille jäljelle jäänyt osa vastasi suunnilleen nykyistä Saksin vapaavaltiota, joskin Saksin vapaavaltioon liitettiin joitakin Preussin anastamia alueita.

Vuosien 1848–1849 kapinoissa Saksista tuli vallankumouksellisten pesä, ja muun muassa anarkisti Mihail Bakunin, hovisäveltäjä Richard Wagner sekä arkkitehti Gottfried Semper ottivat osaa toukokuun 1849 kansannousuun.

Vuoden 1918 jälkeen Saksi oli osavaltio Weimarin tasavallassa mutta päätyi natsi-Saksan jälkeen Neuvostoliiton miehittämäksi. Saksan demokraattinen tasavalta purki osavaltion 1952, mutta Saksan jälleenyhdistyttyä vuonna 1990 Saksin osavaltio palautettiin ja se on nyt yksi Saksan osavaltioista.