Santa Maria delle Grazie

Santa Maria delle Grazie on Guiniforte Solarin ja Donato Bramanten suunnittelema myöhäisgoottilainen renessanssikirkko Milanossa. Kirkko on tunnettu Leonardo da Vincin maalauksesta Pyhä ehtoollinen, joka sijaitsee kirkon yhteydessä olevassa kappelissa.

Kirkon loistelias apsis on Bramanten suunnittelema.

Keskilaivan holvistoa.

Kirkon rakentaminen

Dominikaanit aloittivat Santa Maria delle Grazien rakentamisen vuonna 1466. Kirkon paikalla sijaitsi kappeli, jossa oli Madonna delle Grazien nimellä tunnettu fresko, joka esitti Neitsyt Mariaa. Kirkon suunnitteli Guiniforte Solari ja sen yhteyteen rakennettiin nunnaluostari. Kirkko valmistui 1490.

Ludovico Sforza

Ludovico Sforza, Milanon herttua, mieltyi kirkkoon ja päätti tehdä siihen muutoksia. Hän antoi hoviarkkitehdilleen Donato Bramantelle tehtäväksi suunnitella kirkkoon uusi apsis, tilasi da Vinciltä seinämaalauksen ja Cristoforo Solari kutsuttiin veistämään hautamuistomerkkiä Ludovicolle ja Beatrice d'Estelle. Olemassa oleva apsis tuhottiin ja uuden rakentaminen aloitettiin 29. maaliskuuta 1492 ja apsiksen ohella kirkkoon lisättiin sakaristo. Ludovico suunnitteli myös fasadin uudistamista ja keski- ja sivulaivojen laajentamista, mutta Beatricen äkillinen kuolema 1497 keskeytti työt. Apsis, sakaristo ja Viimeinen ehtoollinen valmistuivat ja Beatrice haudattiin kirkkoon. Ludovico itse ei päässyt haudatuksi kotikirkkoonsa ja myöhemmin hallitsijaparin kuvapatsaat siirrettiin Santa Maria delle Graziesta Paviaan.

Santa Maria delle Grazien keskilaiva

Myöhemmät vaiheet

Vuosina 1558–1782 kirkon yhteydessä olevassa luostarissa istui inkvisition paikallinen toimikunta. Michelangelo Bellotti aloitti vuonna 1726 ensimmäiset Viimeisen ehtoollisen korjaustyöt ja maalasi kirkon eteiseen freskon vuonna 1729. Kirkko kunnostettiin senaattori Ettore Contin vaikutuksesta vuosina 1934–1937, mutta kärsi vaurioita Toisen maailmansodan pommituksissa 16. elokuuta 1943. Senaattori rahoitti kunnostustyöt uudelleen vuonna 1947. Santa Maria delle Grazie kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Aiheesta muualla

• http://www.cenacolovinciano.it/html/eng/smgrazie.htm (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• http://www.discountmilano.com/tour/Rinascimento/SMGrazie/index.html (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)

Unescon maailmanperintökohteet Italiassa

• Agrigento
• Alberobellon trullitalot
• Alppien paalutalot (yhteinen viiden muun maan kanssa)
• Amalfin rannikko
• Aquileia
• Assisin fransiskaanikohteet
• Berninan rautatie (yhteinen Sveitsin kanssa)
• Casertan palatsi, Vanvitellin akvedukti, San Leucion rakennusryhmä
• Castel del Monte
• Cerveteri, Tarquinia
• Cilento ja Vallo di Diano, Paestum, Velia, Certosa di Padula
• Crespi d’Adda
• Dolomiitit
• Etna
• Ferrara
• Firenze
• Genova: Le Strade Nuove ja Palazzi dei Rolli
• Ivrea
• Langobardien hallintokeskukset Italiassa
• Liparisaaret
• Mantova ja Sabbioneta
• Medicien villat ja puutarhat
• Modenan katedraali, Torre Civica ja Piazza Grande
• Monte San Giorgio (yhteinen Sveitsin kanssa)
• Napoli
• Padovan kasvitieteellinen puutarha
• Piazza dei Miracoli
• Piemonten ja Lombardian pyhät vuoret
• Piemonten viinimaisema: Langhe-Roero ja Monferrato
• Pienza
• Pompeji, Herculaneum, Torre Annunziata
• Portovenere, Cinque Terre ja saaret Palmaria, Tino ja Tinetto
• Ravennan varhaiskristilliset rakennukset
• Rooma
• San Gimignano
• Santa Maria delle Grazie
• Sassi di Matera
• Savoijin kuninkaallisen suvun asuinrakennukset
• Siena
• Su Nuraxi di Barumini
• Syrakusa ja Pantalican kivinen nekropolis
• Urbino
• Val Camonica
• Val di Noto
• Val d’Orcia
• Venetsia
• Verona
• Vicenza ja Veneton palladiolaiset villat
• Villa Adriana
• Villa d'Este
• Villa Romana del Casale