Sindh

Sindh (sindhiksi سنڌ, Sindh, urduksi ‏سندھ‎, Sindh) on Pakistanin eteläisin provinssi. Sen pinta-ala on 140 914 km² ja asukasluku noin 40 miljoonaa. Sindhin pääkaupunki on Karachi.

Indusjoki virtaa Sindhin halki. Osa Sindhiä on hedelmällistä ja tärkeää maatalousmaata. Intian rajalla provinssin eteläosassa levittäytyy Tharin autiomaa.

Sindhin provinssin yleisimpiä kieliä ovat sindhi ja urdu. Sindh oli ensimmäisiä alueita Etelä-Aasiassa, johon islaminusko levisi. Sindhissä vallitsee subtrooppinen ilmasto. Kesällä voi olla 46 astetta lämmintä, mutta joulu-tammikuussa lämpötila on vain muutamia asteita nollan yläpuolella. Vuotuinen sademäärä, noin 150–200 mm, kertyy pääosin heinä- ja elokuun aikana.

Arabivalloitus 700-luvun alussa

Sindhin arabivalloituksesta on tietoa vain vähän, ja sekin on peräisin myöhäisistä lähteistä. Vuoden 711 jälkeen ismaeliitit olivat nykyiseen Pakistaniin kuuluvassa Sindhissä.^[1] Valloituksesta kertoo lyhyesti Bagdadissa vaikuttanut Baladhuri (820–892), ja ainoa sindhiläinen lähde on vuodelta 1261 tekijänä Cachnamah. Tämä on nähtävästi päässyt käyttämään varhaisia arabilähteitä, mukaan lukien Baladhur. Cachnamah korostaa kahta asiaa, kuvernöörin keskeistä asemaa valloituksen ohjaajana sekä ennustajien ja viisaiden miesten varoituksia, että arabivalloitus oli ennalta määrätty. Näiden kahden raportin ilmoittamia kaupunkeja ei ole varmuudella tunnistettu.^[2]

Merkittäviä kaupunkeja

Lähteet

Kennedy, Hugh: The Great Arab Conquests. Phoenix, 2007. ISBN 978-0-7538-2389-7
Ohlig, Karl-Heinz: Weltreligion Islam. Eine Einführung. Mathias Grünewald Verlag, 2000. ISBN 3-7867-2273-0 (saksaksi)