Sirpa Pietikäinen

suomalainen poliitikko

Sirpa Maria Pietikäinen (s. 19. huhtikuuta 1959 Parikkala) on suomalainen poliitikko, [[Euroopan parlamentin jäsen] ja entinen kansanedustaja.[1] Vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa hän jäi varasijalle, mutta nousi takaisin parlamenttiin Henna Virkkusen aloitettua komissaarina.[2]

Sirpa Pietikäinen
Sirpa Pietikäinen vuonna 2014.
Sirpa Pietikäinen vuonna 2014.
Suomen ympäristöministeri
Ahon hallitus
26.4.1991–13.4.1995
Edeltäjä Kaj Bärlund
Seuraaja Pekka Haavisto
Euroopan parlamentin jäsen
4.4.2008–15.7.2024
Ryhmä EPP-ryhmä
Edeltäjä Alexander Stubb
1.12.2024–
Ryhmä EPP-ryhmä
Edeltäjä Henna Virkkunen
Kansanedustaja
26.3.1983–18.3.2003
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Hämeen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt19. huhtikuuta 1959 (ikä 65)
Parikkala
Puoliso Tapio Määttä
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus kauppatieteiden maisteri
Aiheesta muualla
www.sirpapietikainen.net

Vuosina 1983–2003 Pietikäinen oli kokoomuksen kansanedustaja. Vuosina 1991–1995 hän oli ympäristöministeri Esko Ahon hallituksessa.[1]

Pietikäinen kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukiosta. Hän suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1986.[3] Hän oli pitkään neuvottelutaitoteorioiden opettaja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa.lähde?

Kansanedustaja

muokkaa

Pietikäinen nousi eduskuntaan 23-vuotiaana vuonna 1983 Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hän toimi presidentin valitsijamiehenä vuoden 1988 vaaleissa.[1] Pietikäinen toimi kokoomuksen varapuheenjohtajana vuosina 1989–1993 ja ympäristöministerinä Ahon hallituksessa vuosina 1991–1995, jolloin suurin kysymys liittyi viidennen ydinvoimalan perustamispäätökseen, jota kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo sekä Seppo Kääriäinen kannattivat ja Pietikäinen vastusti. Kansanedustaja Matti Vanhanen lopulta torjui jo hallituksen periaatteessa hyväksymän ratkaisun esittämällä läpi menneen energiaponnen. Vuoden 1995 vaaleissa Pietikäinen sai 11 148 ääntä Hämeen läänin eteläisessä vaalipiirissä.

Kansanedustajana ollessaan hän asettui presidentinvaalin 2000 toisella kierroksella Tarja Halosen tueksi.[4]

Vuoden 2003 vaaleissa Pietikäinen vetäytyi kampanjoinnista jäätyään kiinni rattijuopumuksesta.[5]

Europarlamentaarikko

muokkaa

Pietikäinen oli ehdolla vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa. Hän sai 30 042 ääntä ja jäi ensimmäiselle varasijalle. Vuonna 2008 Pietikäinen nousi europarlamenttiin Alexander Stubbin siirtyessä europarlamentaarikosta ulkoasiainministeriksi.[6] Hänet valittiin jatkokaudelle vuoden 2009[7], vuoden 2014 ja vuoden 2019 EU-vaaleissa.[8]

Vuodesta 2019 Pietikäinen on Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) ja tasa-arvon ja naisten oikeuksien valiokunnan (FEMM) varsinainen jäsen sekä ympäristö- ja terveysvaliokunnan (ENVI) varajäsen. Hän oli ENVI:n varsinainen jäsen vuosina 2009–2012.

Luottamustoimia

muokkaa

Pietikäinen on toiminut Marttaliiton puheenjohtajana vuodesta 2018 ja Mieli ry:n puheenjohtajana vuodesta 2020. GlobeEU:n puheenjohtaja hän on ollut vuodesta 2009 lähtien. Pietikäinen on myös Muistiliiton (Alzheimer-keskusliitto) liittovaltuuston varapuheenjohtaja ja Alzheimer Europen hallituksen jäsen, Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry:n hallituksen jäsen, Koneen säätiön, Saaren kartanon johtokunnan puheenjohtaja ja Lammin säästöpankin hallituksen jäsen.

Pietikäinen toimi Viherympäristöliitto ry:n puheenjohtajana vuosina 2010-2017, Reilun Kaupan edistämisyhdistyksen puheenjohtajana 1999–2005, Suomen YK-liiton puheenjohtajana 1998–2007 ja YK-liittojen maailmanjärjestön WFUNA:n puheenjohtajana 2000–2005.

Poliittiset näkemykset

muokkaa

Votewatch Europe -järjestön vuonna 2017 julkaistun selvityksen mukaan Pietikäinen äänesti europarlamentissa useimmiten (83 % äänestyksistä) sosialistiryhmä S&D:n yleiskannan mukaan, toisiksi useimmiten (81 %) keskustalaisen ALDE-ryhmän yleiskannan mukaan ja vasta kolmanneksi useimmiten oman, keskusta-oikeistolaisen EPP-ryhmänsä yleiskannan mukaan (80 %).[9]

Pietikäinen on kuvaillut itseään sosiaalireformistiksi ja toivonut ”sosiaalisen vastuun ja ulottuvuuden korostumista” kokoomuksen politiikassa.[10] Häntä on kritisoitu vihervasemmistolaiseksi.[9][11]

Ympäristö- ja energiapolitiikka

muokkaa

Pietikäinen suhtautuu kielteisesti ydinvoimaan.[12][13][14] Hän äänesti eduskunnassa vuonna 2002 Olkiluoto 3 -ydinvoimalahanketta vastaan toisin kuin valtaosa kokoomuksen eduskuntaryhmästä.[15] Pietikäinen oli vuonna 2019 EPP-ryhmän pääneuvottelijana Euroopan parlamentissa vastustamassa ydinvoiman ja maakaasun lisäämistä kestävien sijoituskohteiden listalle EU-taksonomiassa.[16]

Pietikäinen äänesti heinäkuussa 2023, toisin kuin Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa sekä valtaosa EPP-ryhmästä, EU:n metsien ennallistamisasetuksen puolesta. Hänen mielestään ennallistamisasetuskeskustelussa oli ”shokeeraavan paljon tahallista vääristelyä ja harhaanjohtamista”, mikä oli hänen mielestä surullista, sillä ”kysymyksessä on koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaiseva asia.”[17]

Talouspolitiikka

muokkaa

Pietikäinen on kertonut vetävänsä ”aamukahvit aina väärään kurkkuun, kun Elina Lepomäki kommentoi televisiossa talouspolitiikkaa.” Vuonna 2016 Pietikäinen sanoi, että kokoomuksen politiikassa on ”painottunut viimevuosina liikaa markkinaliberalistien näkemys.”[10]

Muut kysymykset

muokkaa

Pietikäinen kannatti joulukuussa 2021 Euroopan komission aloitetta vihapuheen kriminalisoinnista EU-tasolla ja sanoi, että aloitetta pitää viedä nopeasti eteenpäin.[18][19]

Vaalit

muokkaa

Vaalitulokset

muokkaa
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
1979 Häme 2 303 ei valittu [20]
1983 Häme 6 863 valittiin [21]
1987 Häme 15 981 valittiin [22]
1991 Häme 12 658 valittiin [23]
1995 Häme 11 148 valittiin [24]
1999 Häme 7 211 valittiin [25]
Europarlamenttivaalit
Vuosi Äänet Tulos
2004 30 042 varasija [26]
2009 51 493 valittiin [27]
2014 49 842 valittiin [28]
2019 44 101 valittiin [29]
2024 34 987 varasija [30]

Vaalirahoitus

muokkaa

Eurovaaleissa 2014 Pietikäisen vaalibudjetti oli noin 183 700 euroa, josta yrityksiltä tuli noin 33 300 euroa ja yhdistyksiltä noin 29 200 euroa. Esimerkiksi Ammattiliitto Pro tuki hänen kampanjaansa 10 000 eurolla ja ammattiliitto JHL 1 800 eurolla.[31]

Eurovaaleissa 2019 Pietikäisen vaalibudjetti oli noin 203 800 euroa, josta lainaa oli 49 000 euroa, yrityksiltä noin 45 800 euroa ja yhdistyksiltä noin 9 700 euroa. Ammattiliitto Pro tuki Pietikäistä 5 000 eurolla, PAM 2 500 eurolla ja Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry 1 000 eurolla.[32]

Yksityiselämä

muokkaa

Sirpa Pietikäisen vanhemmat ovat taidemaalari Erkki Pietikäinen ja terveydenhoitaja Sylvi Susanna Hirvelä.[33] Pietikäisen kumppani on professori Tapio Määttä.[6]

Tuomiot liikennerikoksista

muokkaa

Pyrkiessään jatkoon vuoden 2003 vaaleissa Pietikäinen vetäytyi kampanjoinnista jäätyään kiinni rattijuopumuksesta Hämeenlinnan rautatieaseman pysäköintialueella. Hämeenlinnan poliisin mukaan Pietikäisen veren alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen alarajan 1,2 promillea.[5] Hänet tuomittiin 40 päivän ehdollisen vankeusrangaistukseen, 15 päiväsakkoon sekä viiden kuukauden ajokieltoon.[34]

Joulukuussa 2015 Pietikäinen sai liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 22 päiväsakkoa eli 3 256 euroa. Hän oli ajanut Hämeenlinnanväylällä 124 kilometrin tuntivauhdilla, kun nopeusrajoitus oli 80 km/h. Pietikäinen myönsi rikoksen ja pahoitteli sitä.[35]

Julkaisut

muokkaa

Kirjoittanut artikkelin ainakin seuraaviin teoksiin.

  • Vanhuus kaupungissa (WSOY 1996)
  • Naisen seitsemän elämää (WSOY 1998)
  • Maapallohaaste (Otava 1999)
  • Kaikesta jää jälki (Avain 2008)
  • Making the Green Energy Switch at a Time of Crisis (2009)
  • Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? (Savukeidas 2010)

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Sirpa Pietikäinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Europarlamenttivaalit 2024 - Koko maa Oikeusministeriö: Tieto- ja tulospalvelu. Viitattu 10.6.2024.
  3. CV Sirpa Pietikäinen. Viitattu 22.7.2010.
  4. PRESIDENTINVAALIT 2000 | Tuija Brax ja Sirpa Pietikäinen siirtyvät Halosen tukijoukkoihin Helsingin Sanomat. 18.1.2000. Viitattu 25.9.2024.
  5. a b Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 20.3.2003.
  6. a b Paremman tulevaisuuden eteen. (Eurovaalit '09 extra) Nykypäivä, 30.4.2009, nro 18B, s. 28-29. Kokoomus.
  7. Koko maa – Ehdokkaat äänimääräjärjestyksessä YLE. Arkistoitu 10.6.2009. Viitattu 8.6.2009.
  8. Koko maa - Ehdokkaat vertauslukujärjestyksessä, Yleisradio 26.5.2014.
  9. a b Pekka Mykkänen HS: Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen on EU-parlamentissa ”epätavallisen” kuriton – äänestää raportin mukaan enemmän sosialistien kuin oman EPP-ryhmänsä linjoilla Helsingin Sanomat. 7.11.2017. Viitattu 14.2.2024.
  10. a b Sirpa Pietikäinen: “Vedän aamukaffet väärään kurkkuun, kun Elina Lepomäki kommentoi televisiossa talouspolitiikkaa” demokraatti.fi. 6.7.2016. Viitattu 14.2.2024.
  11. Marko Gustafsson: Sirpa Pietikäinen: Minuakin haukutaan vihervassariksi Yle. 7.12.2023. Viitattu 10.6.2024.
  12. Sirpa Pietikäinen: Venäläinen kaasu ja ydinvoima eivät ansaitse vihreän energian leimaa Sirpa Pietikäinen. 8.3.2022. Viitattu 14.2.2024.
  13. Sirpa Pietikäinen: Ydinvoima uusiutuvien tieltä Sirpa Pietikäinen. 20.8.2015. Viitattu 14.2.2024.
  14. Sirpa Pietikäinen: Sirpa Pietikäinen: Uusiutuvalle energialle ei tullut tilausta Sirpa Pietikäinen. 22.4.2010. Viitattu 14.2.2024.
  15. Martta Nieminen: Ydinvoima oli vaalikauden suurimpia päätöksiä Helsingin Sanomat. 19.2.2003. Viitattu 14.2.2024.
  16. EU:ssa käynnissä iso vääntö ydinvoimasta – kokoomuksen Sirpa Pietikäinen oli torppaamassa ydinvoimaa kestävien sijoituskohteiden listalta Ilta-Sanomat. 4.10.2019. Viitattu 14.2.2024.
  17. STT, Nina Törnudd, Taloussanomat: Kiistelty ennallistamisasetus nytkähti eteenpäin EU-parlamentissa – MTK pettyi Ilta-Sanomat. 12.7.2023. Viitattu 14.2.2024.
  18. Ilkka Ahtokivi: Vihapuhe tulossa EU-rikokseksi Verkkouutiset. 14.12.2021. Viitattu 14.2.2024.
  19. Sirpa Pietikäinen: Vihapuhe EU-rikokseksi Sirpa Pietikäinen. 14.12.2021. Viitattu 14.2.2024.
  20. Kansanedustajain vaalit 1979 Tilastokeskus. 1979. Viitattu 1.7.2024.
  21. Kansanedustajain vaalit 1983 Tilastokeskus. 1983. Viitattu 1.7.2024.
  22. Kansanedustajain vaalit 1987 Tilastokeskus. 1987. Viitattu 1.7.2024.
  23. Kansanedustajain vaalit 1991 Tilastokeskus. 1991. Viitattu 1.7.2024.
  24. Luettelo ehdokkaista vaalipiireittäin ja puolueittain, myös heidän äänimääränsä ja vertailulukunsa 1995 Tilastokeskus. 1995. Viitattu 1.7.2024.
  25. Luettelo ehdokkaista vaalipiireittäin ja puolueittain, myös heidän äänimääränsä ja vertailulukunsa 1999 Tilastokeskus. 1999. Viitattu 1.7.2024.
  26. Ehdokkaiden saamat äänimäärät suuruusjärjestyksessä sekä vertausluku, valituksi tulleet merkitty *:llä Tilastokeskus. 2004. Viitattu 1.7.2024.
  27. Vaalit, tulospalvelu, europarlamenttivaalit 2009 Tilastokeskus. 2009. Viitattu 1.7.2024.
  28. Eurovaalit 2014, Koko maa - Ehdokkaat äänimääräjärjestyksessä Yle. 2014. Viitattu 1.7.2024.
  29. Tulospalvelu, Europarlamenttivaalit 2019 Oikeusministeriö. 2019. Viitattu 1.7.2024.
  30. Tulospalvelu, Europarlamenttivaalit 2024 Oikeusministeriö. 2024. Viitattu 1.7.2024.
  31. Kuka tuki ja ketä? – Katso meppien vaalirahoitustietoja Yle Uutiset. 29.7.2014. Viitattu 22.2.2024.
  32. Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta - Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Europarlamenttivaalit 2019 www.vaalirahoitusvalvonta.fi. Viitattu 22.2.2024.
  33. Porvarillisen työn arkisto : Pietikäinen, Sirpa Maria
  34. Pietikäiselle vankeusrangaistus törkeästä rattijuopumuksesta 17.2.2003. MTV3. Viitattu 15.5.2011.
  35. Europarlamentaarikko kaahasi hurjaa vauhtia - tuomittu aiemmin rattijuopumuksesta www.iltalehti.fi. Viitattu 22.2.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Edeltäjä:
Lea Sairanen
Marttaliiton puheenjohtaja
2018-


  NODES
Idea 1
idea 1