Soihtukasvit
Soihtukasvit (Asphodelaceae) on Asparagales-lahkoon kuuluva kukkivien kasvien heimo.[1] Useimmat taksonomit ovat tunnustaneet tällaisen heimon, mutta heimoon rajatut suvut ovat vaihdelleet suuresti. Nykyisessä APG IV -järjestelmässä heimo sisältää noin 40 sukua ja 900 tunnettua lajia. Tyyppisuku on Asphodelus.
| Soihtukasvit | |
|---|---|
 Asphodelus macrocarpus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: |
Soihtukasvit Asphodelaceae Juss. |
| Alaheimot | |
|
|
Heimolla on laaja, mutta hajanainen levinneisyys trooppisilla ja lauhkeilla vyöhykkeillä. Monia lajeista viljellään koristekasveina. Muutamia kasvatetaan kaupallisesti leikkokukiksi. Kahta aaloelajia viljellään lehtimehunsa vuoksi, jolla on lääketieteellistä ja kosmeettista käyttöä.
Kuvaus
muokkaaSoihtukasvien heimon jäsenet ovat erilaisia ja muutamat merkit yhdistävät tällä hetkellä tunnistettuja kolmea alaheimoa. Antrakinonien esiintyminen on yksi yleinen ominaisuus. Kukinto on tyypillisesti lehdettömässä varressa, joka muodostuu lehtien tyviruusukkeesta. Yksittäisillä kukilla on nivelletyt varret.[2]
Alaheimo Xanthorrhoeoideae sisältää vain heinäpuiden (Xanthorrhoea) suvun, joka on endeeminen Australiassa. Kasveille kehittyy tyypillisesti paksut puumaiset varret; kukat asettuvat tiheään tähkään. Asphodeloideae-alaheimon jäsenet ovat usein lehtimehikasveja, kuten aaloet ja pallerokirjotähti, vaikka alaheimoon kuuluu myös koristeellisia perennoja, kuten soihtuliljat (Kniphofia). Hemerocallidoideae-alaheimon jäsenet ovat tavanomaisia. Päivänliljat (Hemerocallis) ovat yksi tämän alaheimon laajalti kasvatetuista jäsenistä.[2]
Luokitus
muokkaaAsparagales-lahko voidaan jakaa perusparafyleettiseen ryhmään, "alempi Asparagales", joka sisältää tässä määritellyt Asphodelaceae-kasvit ja hyvin tuettuun monofyleettiseen "Aspargales ydinryhmään", johon kuuluvat narsissikasvit (Amaryllidaceae sensu lato) ja parsakasvit (Asparagaceae sensu lato).[2] Kolme erillistä heimoa tunnistettiin kerralla (esim. vuoden 1998 ensimmäisessä APG-järjestelmässä): Asphodelaceae, Hemerocallidaceae ja Xanthorrhoeaceae. Molekyylifylogeneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että nämä kolme liittyvät läheisesti toisiinsa[2][3], vaikka Rudall katsoi, että yhdistelmää yhdeksi kladiksi ei tuettu morfologisella analyysillä. Uusin APG-luokitus, vuoden 2016 APG IV -luokitus, sijoittaa kolme entistä heimoa yhdeksi heimoksi, Asphodelaceae sensu lato -heimoksi. Entisiä heimoja käsitellään kolmena alaheimona: Asphodeloideae, Hemerocallidoideae ja Xanthorrhoeoideae.[4]
Historia
muokkaaSoihtukasvien heimolla on ollut monimutkainen historia; sen rajaus ja sijoittelu lahkossa ovat vaihdelleet suuresti.
Vuoden 1981 Cronquistin luokittelussa soihtukasvien jäsenet sijoitettiin Liliales-lahkoon.[5] Cronquistilla oli vaikeuksia luokitella vähemmän selvästi rajattuja liljamaisia yksisirkkaisia; Tämän seurauksena hän sijoitti taksonit sekä nykyaikaisista Asparagales- että Liliales-lahkoista yhdeksi Liliaceae-heimoksi.
Joissakin vanhemmissa kasvien taksonomian luokitteluissa, kuten Cronquistin luokittelussa, Dasypogonaceae-heimon muodostavien kasvien katsottiin myös kuuluvan soihtukasveihin. Molekyylifylogeneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Dasypogonaceae kuuluu commelinideihin, eikä siksi ole edes samassa lahkossa kuin soihtukasvit.
Päätös ryhmitellä kolme aiemmin erillistä heimoa, Asphodelaceae sensu stricto, päivänliljakasvit (Hemerocallidaceae) ja heinäpuukasvit (Xanthorrhoeaceae), yhdeksi heimoksi tehtiin ensimmäisen kerran vaihtoehtona APG II -luokittelussa vuonna 2003. Laajemman heimon nimi oli silloin Xanthorrhoeaceae[6]; aikaisemmat viittaukset Xanthorrhoeaceae-lajeihin liittyivät vain Xanthorrhoeoideae-alaheimoon. Muutokset johtuivat molekyyli- ja morfologisen analyysin parantumisesta ja myös lisääntyneestä painotuksesta heimojen sijoittamisessa asianmukaiseen järjestykseen.[7]
Vuoden 2009 APG III -luokittelussa hylättiin mahdollisuus pitää kolme heimoa erillään käyttämällä vain laajennettua heimoa edelleen nimellä Xanthorrhoeaceae. Odotettaessa päätöstä säilyttää Asphodelaceae-nimi Xanthorrhoeaceaen sijaan, APG IV -luokittelu käyttää Asphodelaceae-nimeä laajennetun heimon nimenä. Päätös asiasta syntyi vuonna 2017.[1] Kolme aikaisempaa heimoa olivat silloin alaheimot Asphodeloideae, Hemerocallidoideae ja Xanthorrhoeoideae. Aiemmin näitä kolmea oli käsitelty erillisinä heimoina.[4]
Asphodelaceae-heimosta tehtiin nomen conservandum (suojeltu nimi) vuonna 2017. Aiemmin Xanthorrhoeaceae-nimi oli etusijalla.[6] Tämä oli odotettavissa APG IV:n heimoluetteloissa.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c The Angiosperm Phylogeny Group, M. W. Chase, M. J. M. Christenhusz, M. F. Fay, J. W. Byng, W. S. Judd: An update of the Angiosperm Phylogeny Group classification for the orders and families of flowering plants: APG IV. Botanical Journal of the Linnean Society, 1.5.2016, nro 181, s. 1–20. doi:10.1111/boj.12385 ISSN 0024-4074 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d Asparagales www.mobot.org. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ Mark W. Chase, Anette Y. De Bruijn, Anthony V. Cox, Gail Reeves, Paula J. Rudall, Margaret A.T. Johnson: Phylogenetics of Asphodelaceae (Asparagales): An Analysis of Plastid rbcL and trnL-F DNA Sequences. Annals of Botany, 1.11.2000, nro 86, s. 935–951. doi:10.1006/anbo.2000.1262 ISSN 0305-7364 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Mark W. Chase, James L. Reveal, Michael F. Fay: A subfamilial classification for the expanded asparagalean families Amaryllidaceae, Asparagaceae and Xanthorrhoeaceae. Botanical Journal of the Linnean Society, 1.10.2009, nro 161, s. 132–136. doi:10.1111/j.1095-8339.2009.00999.x ISSN 0024-4074 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Internet Archive: An integrated system of classification of flowering plants. New York: Columbia University Press, 1981. ISBN 978-0-231-03880-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.11.2021).
- ↑ a b Mark Chase: An update of the Angiosperm Phylogeny Group classification for the orders and families of flowering plants: APG II. Botanical Journal of the Linnean Society, 2003. The Angiosperm Phylogeny Group.
- ↑ The Angiosperm Phylogeny Group: An Ordinal Classification for the Families of Flowering Plants. Annals of the Missouri Botanical Garden, 1998, nro 85, s. 531–553. doi:10.2307/2992015 ISSN 0026-6493 Artikkelin verkkoversio.
