Suomen Radioamatööriliitto
Suomen Radioamatööriliitto ry (lyhenne SRAL, ruots. Finlands Radioamatörförbund rf)[1] on vuonna 1927 yhdistysrekisteriin rekisteröity Suomen radioamatöörien kansallinen liitto. Sen jäseninä on niin henkilöjäseniä kuin radioamatööriyhdistyksiäkin.
| Suomen Radioamatööriliitto ry |
|
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1927, edeltäjä 1921 |
| Toimiala | radioamatööritoiminta |
| Kotipaikka | Helsinki[1] |
| Hallitus |
Arto Liimatta OH2KW, Mikael Nousiainen OH3BHX, Jari Ojala OH8LQ, Henri Olander OH3JR, Vili Peippo OH5GE, Timo Rinne OH5LLR, Tuomas Tauriala OH3ERV[2] |
| Jäsenlehti |
www |
| Aiheesta muualla | |
| [www |
|
Vuosien 1928 ja 1993 välillä Suomen Radioamatööriliitto ry:n jäsenyys oli pakollinen kaikille radioamatööreille Suomessa. Pakkojäsenyys poistui, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.lähde?
Historia
muokkaaSuomen Radioamatööriliitto NVL 1921
muokkaa
Nuoren Voiman Liitto sai 24. elokuuta 1921 yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriöltä oikeuden myöntää amatööriradiolähetyslupia[3] enintään 300 metrin aallonpituudelle ja enintään 20 W:n lähetysteholle. [4] Nykyään enintään 300 metrin aallonpituus tarkoittaisi vähintään 999,4 kHz:n taajuutta.[5] Aikaisemmin taajuus, jaksot, ilmoitettiin aallonpituusmetreinä. Nykyäänkin metreihin viittaaminen taajuuden asemesta palvelee antennien mittasuhteiden käsittämistä puhekielessä, kun taas teknillisesti taajuus Hertz-yksikköinä on täsmällinen ja 1930-luvulla vakiintunut.
999 kHz on nykyaikaisessa radiojärjestelmässä yleisradion keskipitkien aaltojen aluetta. Sitä lyhyempi aaltoalue nykyisessä radioamatööritoiminnassa on 160 metrin aallot ja sitä pidemmät 2,2 km:n aallot. Fysikaalisesti 160 metrin aallot ovat lähimpinä yleisradion 120 metrin aaltoja. 1920-luvulla ei yleisradiotoiminta ollut vielä laajasti vakiintunut ja eikä radioamatööritoiminna asema ollut varma. Valtiot pyrkivät takaamaan merenkulun ja sotilaallisen toimintansa pitkin yhteysetäisyyksin ja pitkin radioaalloin. Kuitenkin radioamatöörikokeilut osoittivat, että myös enintään 300 metriä pitkillä aalloilla kyettiin pitämään jopa mannerten välisiä yhteyksiä.
1921 vain yksi Suomen Radioamatööriliitto NVL:n jäsen sai radiolähetysluvan. Vuonna 1922 yhdistyksen jäsenmäärä lisääntyi 23:lla ja vuonna 1923 39:llä. Kaksikielisessä Suomessa yhdistyksen jäseniksi ilmoittautui myös ruotsinkielisiä. Tämän vuoksi yhdistyksen nimi muutettiin kaksikieliseksi: Suomen Radioamatööriliitto NVL - Finlands Radioamatörförbund NVL. Vuoden 1923 loppuun mennessä yhdistyksessä oli 88 jäsentä, joista ruotsinkielisiä oli 14 ja suomenkielisiä 74.[6]
Suomen Radioamatööriliitto NVL - Finlands Radioamatörförbund NVL:n puheenjohtajaksi valittiin jääkärikapteeni Uuno Aittola. 1924 elokuuhun mennessä oli radioamatöörikerhoja muodostunut Haminaan, Hankoon, Helsinkiin, Joensuuhun, Jyväskylään, Kuopioon, Porvooseen, Raumalle, Tampereelle, Turkuun ja Viipuriin.
Helsingin radioamatöörit perustivat Radiolan yleisradioasemakseen. Arvi Hauvonen 3NB aloitti yleisradiolähetykset Tampereen Radiona.[6] Toisessa vaiheessa yleisradiolähetykset siirtyivät edellen Arvo Hauvosen johtamina Tampereen radioyhdistyksen luvalle, mistä muodostui maaliskuussa 1930 vähitellen Yle Tampere.
| Yhteisö | paikka | Kutsumerkki |
|---|---|---|
| Lahden Radioharrastajat | Lahti | |
| Radiola | Helsinki | |
| Tampereen Radioyhdistys | Tampere | 3NBA |
Yhdistystoimintojen eriytyminen
muokkaaYleisradion kuuntelua ja kaukokuuntelua varten perustettiin radioamatööritoiminnan lähetystoiminnasta riippumaton Suomen Radio Yhdistys[6]. Näin yleisradion kuuntelu ja yleisradiolähetysten kaukokuuntelu (DX-kuuntelu) eriytyi 1924 mennessä osaksi radioamatööritoiminnasta, lähetystoiminnasta. Tilannetta voimisti se, että 1926 Suomen Radioamatööriliitto NVL ry - Finlands Radioamatörförbund NVL rf lähetti jäsenilleen kyselyn, millaista toimintaa he harjoittavat. Vuoden aikana Suomen Radioamatööriliitto ry:n rekisteröimiseen, 1927 mennessä sen jäsenistä oli jättäytynyt pois 61 %.
Suomen Radioamatööriliitto ry
muokkaaRadioamatöörilupien hyväksyminen ja tarkastaminen siirtyi puolustusvoimien radiopataljoonalta 1. helmikuuta 1927 alkaen yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriölle. Perustavan kokouksensa 28. marraskuuta 1926 pitänyt Suomen Radioamatööriliitto ry merkittiin yhdistysrekisteriin 5.2.1927.[7][8] Vajaan vuoden kuluttua 26. tammikuuta 1928 alkaen kaikkien radioamatöörien tuli kuulua Suomen Radioamatööriliittoon.[8] Tämä pakkojäsenyys päättyi 1989.
Hallinto
muokkaaHallitus
muokkaaYhdistyksen hallituksessa on seitsemän jäsentä. Puheenjohtaja valitaan kaksivuotiskaudeksi ja muut kuusi hallituksen jäsentä kolmen vuoden kaudeksi vaaleilla. Erovuoroisia hallituksen jäseniä on kerrallaan kaksi joka vuosi.[9]
| Jäsenet | Kausi | Kutsumerkki |
|---|---|---|
| Arto Liimatta | 2024–2026, ensimmäinen uusi kausi | OH2KW[10] |
| Mikael Nousiainen | 2024-2026, ensimmäinen uusi kausi, toinen kausi | OH3BHX[10] |
| Jari Ojala | 2023–2025, ensimmäinen kausi | OH8LQ[10] |
| Henri Olander | 2024-2025, ensimmäinen kausi | OH3JR[10] |
| Vili Peippo | 2019–2024, kolmas kausi | OH5GE[11] |
| Timo Rinne | 2022–2024, ensimmäinen kausi | OH5LLR[10] |
| Tuomas Tauriala | 2024-2025, ensimmäinen uusi kausi, kolmas kausi | OH3ERV[10] |
Puheenjohtajat
muokkaa
Suomen Radioamatööriliitto ry:n puheenjohtajista pitkäaikaisin on Axel Tigerstedt, joka toimi puheenjohtajana kuusitoista vuotta. Merja Koivaara oli Suomen Radioamatööriliiton ensimmäinen naispuheenjohtaja 2013–2018.
| Puheenjohtaja | Kausi | Kutsumerkki |
|---|---|---|
| T. K. Laakso | 1921–1924 | 2NZ |
| Leo Lindell | 1921–1924 | 1NA |
| Uuno Aittola | 1924–1924 | |
| K. S. Sainio | 1928–1941 | OH2NM |
| Vilho Kilpinen | 1942–1946 | OH2OF |
| K. S. Sainio | 1947–1948 | OH2NM |
| Leo Antman | 1949–1949 | OH2NY |
| Paavo Kotilainen | 1950–1951 | OH2QZ |
| Matti Wihuri | 1952–1953 | OH2OH |
| Vilho Kilpinen | 1954–1954 | OH2OF |
| Matti Wihuri | 1955–1956 | OH2OH |
| Voitto Karkila | 1957–1960 | OH2ZH |
| Osmo A. Wiio | 1961–1966 | OH2TK |
| Oke Kaarela | 1967–1967 | OH2NP |
| Armas Valste | 1968–1970 | OH2NB |
| Axel Tigerstedt | 1971–1986 | OH5NW |
| Seppo Sisättö | 1987–1989 | OH1VR |
| Jari Jussila | 1990–1997 | OH2BU |
| Jari Pekka Savojoki | 1998–2001 | OH1CF |
| Jari Jussila | 2002-2003 | OH2BU/OH7RF |
| Pasi Bergman | 2004–2006 | OH3WS |
| Raimo Lehto | 2007–2012 | OH2BCI |
| Merja Koivaara | 2013–2018 | OH1EG |
| Tuomas Tauriala | 2019–2020 | OH3ERV |
| Jorma Saloranta | 2021 | OH2KI [12] |
| Vili Peippo (vt.) | 2021 | OH5GE [13] |
| Jarmo Malinen (vt.) | 2022 | OH2UBM [14] |
| Jarmo Malinen | 2023 | OH2UBM [15] |
| Timo Rinne (vt.) | 2023 | OH5LLR [16] |
| Henri Olander | 2024- | OH3JR |
Toiminta
muokkaaKansainvälinen toiminta
muokkaaKansainvälisessä toiminnassaan Suomen Radioamatööriliitto on kansainvälisen radioamatööriliiton (IARU)[17] sekä pohjoismaisten radioamatööriliittojen yhteistyöelimen (NRAU)[18] jäsen.
Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa
muokkaaSuomen Radioamatööriliitto on Suomen Punaisen Ristin koodinoiman Vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsen. Radioamatöörit toimivat Vapepassa pääasiassa viestiopettajina ja tarvittaessa viestiyhteyksien rakentajina ja viestittäjinä. Yksi näistä palveluista on puheradiotoistimen järjestäminen noin kahden metrin aaltoalueelle. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on näitä toistimia luvitettuina kolme.
Suomen Partiolaisten kanssa radioamatöörit järjestävät vuosittain JOTA-tapahtuman, jossa partiolaiset voivat lähettää radioamatöörien laitteilla viestejä toisilleen. Paikoin toiminta on järjestäytynyt radiopartiolaisuudeksi.
Suomen Radioamatööriliitolla on MPK:n kanssa kesällä 2022 allekirjoitetun yhteistoimintamuistion puitteissa sopimus radioamatöörien koulutuksesta.[19]
Jäsenistö
muokkaaHenkilöjäsenet
muokkaaSuomen Radioamatööriliiton jäsenyys tuli pakolliseksi radioamatööreille 26. tammikuuta 1928 annetun määräyksen nojalla. Kiristyneiden radioamatöörilupavaatimusten vuoksi vajaan kolmensadan Nuoren Voiman Liiton radioamatöörin määrä laski Suomessa alle puoleen, noin sataan radioamatööriin.lähde? Pakollista jäsenyyttä ei enää ole ollut vuodesta 1990 lähtien, kun lainsäädäntö kielsi jäsenyyden liittämisen viranomaislupaan (vrt. Ilmailuliitto). Viestintävirasto myöntää radioamatööriluvan jäsenyydestä riippumatta niille, joilla on riittävä pätevyys. Suomen Radioamatööriliitto ry:ssä oli vuoden 2019 alussa 3 515 jäsentä.[20]
Jäsenkerhot
muokkaaRadioamatööriyhdistyksellä on säännöllisiä tapaamisia, ja niillä on myös usein amatööriradioasema tiloissaan. Suurin osa paikallisista yhdistyksistä on SRAL:n jäseniä.
| Yhdistys | Paikkakunta | Maakunta | Verkkosivut | Kutsumerkki | Amatööriradiotoistin tai verkko-ohjelmistoradiovastaanotin |
|---|---|---|---|---|---|
| CQ-Klubben - CQ-Kerho r.f. | Pietarsaari | Pohjanmaa | https://oh6ag.fi | OH6AG | |
| Elimäen radioamatöörikerho ry | Kouvolan Elimäki | Kymenlaakso | OH5AE, OH5R[22] | http://oh5ae.dyndns.org:8073 | |
| Espoon radiokerho - Esbo radioklubb r.y. | Espoo | Uusimaa | https://oh2ch.wordpress.com/ | OH2CH[23][24] | |
| Haminan Radioamatöörit ry | Hamina | Kymenlaakso | OG5A, OH5AD[22] | 434.925 MHz / 432.925 MHz, 1750 Hz | |
| Hämeenlinnan Radioamatöörit | Hämeenlinna | Kanta-Häme | http://oh3aa.fi | OH3AA[25] | http://oh3aa.dy.fi:18073 |
| Imatran Radioamatöörit ry | Imatra | Etelä-Karjala | OH5A, OH5AI | ||
| Kakkosten Kerho | Helsinki | Uusimaa | http://www.oh2aa.fi | OH2AA | |
| Keski-Suomen Radioamatöörit | Jyväskylä | Keski-Suomi | OH6AD, OH6AW, OH6K[24] | ||
| Keski-Uudenmaan Radioamatöörit | Järvenpää | Uusimaa | http://oh2ap.fi | OH2AP | |
| Kouvolan Radiokerho ry | Kouvola | Kymenlaakso | http://www.oh5ag.com | OH5AG | 145.700 MHz / 145.100 MHz, 1750 Hz 434.625 MHz / 432.625 MHz, CTCSS 114.8 Hz |
| Lapuan Radiokerho | Lapua | Etelä-Pohjanmaa | http://www.oh6ac.net/ | OH6AC | |
| Pohjois-Karjalan Radiokerho ry | Joensuu | Pohjois-Karjala | http://www.oh7ab.fi | OH7AB | |
| Porvoon Radioharrastajat | Askola | Uusimaa | http://www.oh2abb.fi | OH2ABB[26] | 434,875 MHz / 432,875 MHz, CTCSS 118,8 Hz |
| Riihimäen Kolmoset ry | Riihimäki | Kanta-Häme | http://oh3ad.fi | OH3AD | |
| Saimaan Viitoset ry | Lappeenranta | Etelä-Karjala | http://www.oh5ab.org/ | OH5AB, OH5B | 145.775 MHz / 145.175 MHz, 1750 Hz |
| Tampereen Radioamatöörit ry | Tampere | Pirkanmaa | https://oh3ne.fi | OH3NE | |
| Turun Radioamatöörit ry | Turku | Varsinais-Suomi | http://www.oh1aa.net | OH1AA | |
| Viitosten Kerho - The Club of Fives ry | Kotka | Kymenlaakso | OH5AA[22] | 145.650 MHz / 145.050 MHz, 1750 Hz 434.5625 MHz / 432.5625 MHz, CC1 (DMR) |
Talous
muokkaaOpetus- ja kulttuuriministeriön avustukset nuorisojärjestöille[27][28][29][30][31]
| 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 10 000 € | 14 000 € | 14 000 € | 14 000 € | 22 000 € | 25 000 € | 25 000 € | 31 000 € | 31 000 € | - | 26 000 € | 26 000 € | 25 000 € |
Kunnianosoitukset
muokkaaSuomen Radioamatööriliitto ry myöntää useita tunnustuksia erilaatuisista ansioista radioamatööritoiminnin kehittämisestä Suomessa. Kunniapuheenjohtajien ja kunniajäsenten lisäksi on erilaisten toimintasuuntien edustajille myönnetty palkintoja.
- Toivo Koposen kunniapalkinto 1959
Toivo Koposen kunniapalkinto, mitä on myönnetty vuodesta 1959 alkaen, myönnetään radioamatöörilähettämisestä ja radioamatöörivastaanottamisesta, työskentelystä.[32]
- Kunniajäsenyys
Kunniajäsenten arvonimiä on myönnetty jo varhain. 4. joulukuuta 2021 kunniajäseneksi nimitettiin Touko Kapanen, OH6RM, joka on rakennellut HF- ja VHF-antenneja myös radioamatööriliiton kesäleireille.[33]
- Ilmari Jäämaan kunniapalkinto 1934
Ilmari Jäämaan kunniapalkinto, mitä on myönnetty 1934 alkaen. Se myönnetään Suomen Radioamatööriliitto ry:n toimintaa yleensä edistäneelle henkilölle.[32]
- Kilpailutoiminnan erikoispalkinto
Kilpailutoiminnan erikoispalkinto myönnetään radioamatöörikilpailijalle tai radioamatöörikilpailutoimintaa edistäneelle.[34] Kilpailutoiminnan erikoispalkinto myönnettiin 4. joulukuuta 2021 Keijo Koskela:lle, OH2OT/OG5O:lle, joka on harjoittanut kilpailutoimintaa vuosikymmenten ajan ja jakanut kokemuksiaan muille radioamatööŕeille. Hän liittyi SRAL:oon 1971.[33]
- Toivo Koposen kunniapalkinto 1960
Toivo Koposen kunniapalkinto, mitä on myönnetty 1960 alkaen esimerkillisestä ja kasvattavasta radioamatööriradioliikenteestä, myöhemmin myös vain esimerkillisestä.[34]
- Arvo Laron muistopalkinto 1969 - koulutustoiminnan erikoispalkinto 1992
Arvo Laron muistopalkinnon vuodesta 1969 alkaen radioamatööri OH4PJ:n muistoksi perustetusta rahastosta niille, jotka ovat edistäneet jäsenyhdistysten toimintaa.[32] Rahaston lahjoitti leski Adelheid Laro, ja rahaston varoja käytettiin aluksi hyvän radioamatöörityöskentelyn, sittemmin pääasioassa SRAL:n jäsenyhdistystoiminnan edistämisestä.[34]
Vuodesta 1992 alkaen on myönnetty myös koulutustoiminnan erikoispalkintoja radioamatööritutkintoon tähtäävien vapaaehtoisten kurssien opetustoiminnan edistämisestä.[34]
4. joulukuuta 2021 Arvo Laron muistopalkinto myönnettiin Lohjan Radioamatöörit ry:n puheenjohtajana toimineelle Jari Häklille, OH2JSD:lle, joka on edistänyt radioamatööritoiminnan yleisiäkin edellytyksiä Lohjalla vuosien ajan. Toinen Arvo Laron muistopalkinto samana vuonna myönnettiin Marko Päätalo:lle, OH4MP/OH2LGW:lle, joka on kolmen vuosikymmenen ajan toiminut mm. pätevyystutkijana ja OI-kutsumerkillisten amatööriradioasemien ohjaajana.[33]
- Leo Lindellin kunniapalkinto 1936
Leo Lindellin kunniapalkinto on myönnetty vuodesta 1936 radioamatööritekniikan edistämisestä.[32] Leo Oskari Lindell 1897–1936, kutsumerkein LOL, OH1NA ja OH2NA, oli Turun kauppaopistoista 1918 valmistunut merkonomi, joka itse opiskellen teki teknillisiä kokeita sekä jo 1921 ja 1922 radiokonsertteja radiolla Turusta ja Helsingistä. Hän oli myös Nuoren Voiman Liiton aikaisen radioamatööritoiminnan ensimmäinen puheenjohtaja 1921–1924. Kuolinvuonnaan hän oli SRAL:n hallituksen jäsen, minkä jälkeen samana vuonna 1936 hänen paikalleen tuli Armas Valste. [35]
- Vuoden kokelaspalkinto 1961 - vuoden perusluokkalainen 1981
Lisäksi aikaisempien radioamatöörimääräyksien voimassa ollessa myönnetty 1961 alkaen vuoden kokelas-palkintoa, mikä on myönnetty tuonaikaisille kolmannen luokan radioamatööritutkinnon, kokelasluokan tutkinnon, ansioituneille radioamatööreille.[32]
Nykyään ei kolmannen luokan radioamatöritutkintoa enää ole, ja teknillisen luokan radioamatööreillä on yleisluokan, kansainvälisesti ensimmäisen luokan, radioamatöörien lähetysoikeudet samoin kuin tietoliikenneluokan radioamatööreillä on perusluokan, kansainvälisesti toisen luokan radioamatöörien lähetysoikeudet.[32]
1988 alkaen on myönnetty esimerkilliselle perusluokan radioamatöörille Vuoden perusluokkalainen -palkinto. Nykyisten sääntöjen mukaan perusluokan radioamatööritutkinto, mikä on kansainvälisesti toisen luokan radioamatööritutkinto, on monelle ensimmäinen radioamatööritutkinto niin kuin aikaisempien sääntöjen mukaan oli aikoinaan kolmanne luokan radioamatööritutkinto, kokelasluokan tutkinto.[34]
- Vuoden titari 2001
Vuodesta 2001 alkaen on myönnetty vuoden titari -nimityksiä. Se myönnetään aktiiviselle amatööriradiosähköttäjälle tai sähkötystoimintaa edistäneelle.[34]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Janhunen, Reino (toim.): Alussa oli kipinä: Suomen Radioamatööriliiton 75-vuotiselta taipaleelta. Helsinki: Suomen Radioamatööriliitto ry, 1996. ISBN 951-95988-4-7
Viitteet
muokkaa- ↑ a b SRAL – Liiton säännöt Suomen Radioamatööriliitto ry. Viitattu 27.12.2018.
- ↑ SRAL – Hallitus ja toimihenkilöt Suomen Radioamatööriliitto ry. Viitattu 15.02.2024.
- ↑ Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, s. 24. ("Eri puolella maata amatöörejä asialla) Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1
- ↑ Parviainen (nyk. Peikko), Helena: Radio- ja televisiohistorian alku Suomessa, s. 24. ("Eri puolella maata amatöörejä asialla) Lahti: Helena Parviainen, Lahden kaupunginmuseon radio- ja televisiomuseo, 10.01.2007, 2007.
- ↑ https://www.everythingrf.com/rf-calculators/frequency-to-wavelength
- ↑ a b c Radio (s. 14) digi.kansalliskirjasto.fi. 1924. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ Yhdustyksen perustiedot Patentti- ja rekisterihallitus. 2023. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ a b Historia Tampereen Radioamatöörit ry. 29.9.2018. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ SRAL:n hallitus ja toimihenkilöt Suomen Radioamatööriliitto. Arkistoitu 2014. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ a b c d e f Hallitus ja toimihenkilöt Suomen Radioamatööriliitto. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Vili Peippo, OH5GE Suomen Radioamatööriliitto. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ Saloranta ilmoitti erostaan 6.10.2021.Liiton hallituksessa henkilömuutoksia SRAL ry. 9.10.2021. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Varapuheenjohtaja toimi väliaikaisena puheenjohtajana 9.10.2021 - 31.12.2021.
- ↑ Varapuheenjohtaja toimi virkaatekevänä puheenjohtajana koko vuoden 2022.
- ↑ Malinen ilmoitti erostaan 24.5.2023.Liiton hallituksessa henkilömuutoksia SRAL ry. 25.5.2023. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Varapuheenjohtaja toimii väliaikaisena puheenjohtajana 25.5.2023 - 31.12.2023.
- ↑ Member Societies IARU. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
- ↑ https://nrau.net/about-nrau/nrau-representatives (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ SRAL-MPK Yhteistoimintamuistio 2022 sral.fi. Viitattu 14.2.2024.
- ↑ Radioamatööri 1/2019
- ↑ Pikarinen, Mikko: Suomen Radioamatööriliitto ry:n jäsenmäärä 1958 - 2009 (HTML) Pikarinen, Mikko. Viitattu 06.05.2018.
- ↑ a b c Kymenlaakson kerhot Suomen Radioamatööriliitto. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ Espoon Radiokerho Espoon Radiokerho. Viitattu 22.9.2023.
- ↑ a b Radioamatöörikerhot paikkakuntajärjestyksessä Suomen Radioamatööriliitto ry. Arkistoitu 21.8.2017. Viitattu 22.9.2023.
- ↑ Kerho Hämeenlinnan Radioamatöörit ry. 2023. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ Kerhotiedot - Porvoon Radioharrastajat Suomen Radioamatööriliitto. Arkistoitu 2015. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ Valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen myönnetyt avustukset vuosilta 2012-2022 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 16.2.2024.
- ↑ Avustus valtakunnallista nuorisotyötä tekeville järjestöille 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu Viitattu 16.2.2024.
- ↑ Avustus valtakunnallista nuorisotyötä tekeville järjestöille 2009 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu Viitattu 16.2.2024.
- ↑ Avustus valtakunnallista nuorisotyötä tekeville järjestöille 2008 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu Viitattu 16.2.2024.
- ↑ Avustus valtakunnallista nuorisotyötä tekeville järjestöille 2007 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu Viitattu 16.2.2024.
- ↑ a b c d e f Suomen Radioamatööriliitto ry:n historiatoimikunta; Wiio, Osmo. A., OH2TK: SRAL:n historiikki, s. 70. (SRAL:n myöntämät tunnustuspalkinnot) Helsinki: Suomen Radioamatööriliitto ry, 1971.
- ↑ a b c Tunnustuspalkinnot 2021 Suomen Radioamatööriliitto. 2021. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ a b c d e f Jäseniltä pyydetään esityksiä tunnustuspalkintojen saajiksi Suomen Radioamatööriliitto. 2021. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ https://www.sral.fi/2017/10/15/leo-lindell-oh1na/