Suomigospel
Suomigospel on suomalaisen kristillisen musiikin käsite, jota on käytetty 1960-luvulta lähtien kehittyneestä uudesta kristillisestä musiikista. Nimityksestä huolimatta, suomigospel on gospelin sijasta tyylimuodoiltaan lähempänä kristillistä nykymusiikkia.[1]
| Suomigospel | |
|---|---|
 HB |
|
| Alkuperä | |
| Alkuperämaa | Suomi |
| Kehittymisen ajankohta |
1960-luvulta lähtien |
Suomigospelin tyylilajit vaihtelevat laajasti ja monet muusikot ovat tehneet tyylirajat ylittävää fuusiomusiikkia. Perinteisesti nimityksellä on viitattu yleiskäsitteenä kristilliseen rytmimusiikkiin.[1] Alkuaikoina suomigospeliin viitattiin myös nimityksellä hengellinen nuorisomusiikki.[2]
Historia
muokkaaKansanomaisten musiikkityylien esittäminen oli tyypillinen kristillisen musiikin muoto jo 1800-luvun lopulla, erityisesti vapaaseurakuntien, helluntaiseurakuntien ja Pelastusarmeijan piirissä leviten myös evankelisen herätysliikkeen ja rannikon ruotsinkielisten seurakuntien keskuuteen. 1800-luvun lopulla musiikki oli lähinnä kitarakuorojen ja puhallinsoittokuntien musiikkia.[3]
Esitetty musiikki perustui erityisesti Yhdysvaltain ja Ruotsin kristillisiin lauluihin sekä gospel-kappaleisiin. Monet kirkkokunnat ja herätysliikkeet julkaisivat omia laulukokoelmiaan. 1950-luvulle saakka musiikki oli lauluryhmien esittämää perinteistä gospelia.[3]
Kristillisen nykymusiikin kehittyminen
muokkaa1960-luvulta lähtien kristillisen musiikki alkoi kehittyä suuntaan, joka poikkesi huomattavassa määrin aikaisemmasta musiikista. Kristillinen nykymusiikki kehittyi Yhdysvalloissa 1960-luvulta lähtien. Alkujaan tyylilaji otti vaikutteita erityisesti rock-musiikista, jonka vaikutteet levisivät myös kristillisen musiikin kenttään. Kristillinen nykymusiikki levisi Eurooppaan, erityisesti Englantiin ja Saksaan ja lopulta Suomeen.[3][2] Uutta tyylisuuntaa ryhdyttiin kutsumaan suomalaisittain gospelmusiikiksi, mutta sen yhteyttä varsinaiseen gospel-musiikkiin on pidetty sittemmin turhan suoraviivaisena.[1]
Ensimmäiset kristillisen rockin ja pop-musiikin artistit tulivat esille Suomessa 1960-luvun lopulla. Aikakautta kuvasi myös nuorten laajempi aktivoituminen kristillisen kulttuurin kentällä sekä Yhdysvaltalaisten Gospealteamien vierailut Suomessa.[4] Ensimmäinen tunnetumpi yhtye oli vuonna 1966 perustettu Pro Fide.[5] 1980-luvulla tunnettuja kristillisen musiikin yhtyeitä olivat muiden muassa The Road, Exit ja Gospel Power. 1980-luvulla kehittyi myös erilaiset kristilliset musiikkitapahtumat ja festivaalit.[6] 1990-luvulla suomalainen kristillinen musiikki kehittyi erityisesti rock-musiikin alalla. Perinteisen kitararockin rinnalle syntyi raskaampaa musiikkia ja kristillistä metallimusiikkia.[7][8]
Pop-musiikin vahvistuminen 2000-luvulla
muokkaa
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä suomalainen kristillinen musiikki kehittyi vahvasti pop-musiikin eri tyylisuuntien alalla. Kristillinen pop-musiikki laajentui erityisesti folkmusiikin ja soulin tyylilajeissa. Yhtyeiden, tapahtumien ja levytysten määrä nousi ja musiikkiteknologia kehittyi kohti tallentavia cd-soittimia. Pop-musiikin rinnalla nousivat sekä erilaiset alakulttuurit että vanhemman yleisön nostalgiaan vastaavat yhtyeet.[10][11]
Kristillisen musiikin urbanisoituminen 2010-luvulla
muokkaa2010-luvun kehitykselle oli myös ominaista CD-levyjen hiipuminen ja suoratoistoon perustuvan musiikin verkkojakelun yleistyminen. Musiikillisesti perinteiset kitarabändit vähenivät ja monet perinteiset kustannusliikkeet luopuivat musiikin kustantamisesta. Hallitseviksi musiikkityyleiksi tulivat kristillinen rap ja -edm sekä ylistysmusiikin artistit. Musiikki kehittyi myös monikulttuurisemmaksi, ja maahanmuuttajien uusi sukupolvi näkyi artistien kentässä.[12]
Kristillinen rap-musiikki otti ensimmäisen sysäyksensä jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Varsinainen kehitys nousi kuitenkin lakipisteeseensä 2010-luvulla. Kristillisen musiikin piiristä nousi vahvan itsetunnon omaava sukupolvi, ja musiikki kehittyi eläväisempään ja mukaansatempaavaampaan suuntaan. Musiikillisesti tämä näkyi erityisesti urbaanin kristillisen rapin, EDM:n ja pop-tyylisen ylistysmusiikin aseman vakiintumisena.[12]
Tyylilajit
muokkaaYlistysmusiikki ja inspiroiva musiikki
muokkaaSuomalaisen ylistysmusiikin piirissä suosittu muusikko on muun muassa 1990-luvun ja 2000-luvun pioneeri Petri Kosonen. 2010-luvulla ylistysmusiikin ja inspiroivan musiikin artisteja ja kollektiiveja ovat muun muassa Saara & Rodrigo Campos, Northwind Collective, Houm Worship, Suhe Live sekä Sakari Heikkilä ja Verkosto-kollektiivi. Merkittävässä roolissa ovat olleet myös Bros & Sis, Majsema, Petrus Ahonen sekä Station Sound. Suomenruotsalaisen ylistysmusiikin piirissä tunnettu laulaja on ollut Elsa Sandås.[13][14][15]
Kristillinen pop-musiikki
muokkaaKristillisen pop-musiikin juuret ovat gospel-musiikissa. 2000-luvulta lähtien pop-musiikin eri tyylisuunnat ovat yleistyneet. Tunnettuja pop-musiikin artisteja ovat muun muassa Juha Tapio, Pekka Simojoki, folkia ja popia laulava Nina Åström, Jippu, Tommi Kalenius, Ida Bois, pop-kantelisti Ida Elina, Juhani Tikkanen, sekä Maria Cederholm. Laajemmin pop-musiikin piirissä ovat tulleet tunnetuksi myös Joose Keskitalo, Viitasen Piia ja Ilta.[14]
Kristillinen rap-musiikki
muokkaaEnsimmäiset kristillisen rap-musiikin kokoonpanot yleistyivät 1990-luvulla. 2010-luvulla rap-musiikki uudisti kristillistä musiikkia vapautta ja elämänjanoa korostavaksi tyyliksi, joka keräsi ympärilleen nuoria mediantekijöitä. Vuosituhannen vaihteessa tunnettuja rap-artisteja olivat Ruudolf, Urban Disciples Finland ja Daikini. 2010-luvulla tunnettuja rap-artisteja olivat Immanuel, PSRT, ImBoys ja Jodahe. PSRT-kokoonpanosta erityisesti PapiPike on tullut näkyväksi artistiksi oman vaatemerkin ja soolotuotannon myötä.[14][16]
Kristillinen rock-musiikki
muokkaaSuomalainen kristillinen rock-musiikki syntyi 1960-luvulla. Ensimmäisiä rock-musiikin yhtyeitä ovat vuonna 1966 perustettu Pro Fide sekä vuonna 1973 perustettu Boanerges.[17] 1980-luvun rock-musiikin piirissä vaikuttivat muun muassa Pro Fidesta tunnetut Juha Kela ja Mikko Kuustonen sekä Tarvo Laakso, Pekka Ruuska ja Jukka Leppilampi. 1980-luvun yhtyeitä ovat The Road ja Gospel Power.[18]
1990-luvulla nousseita rock-yhtyeitä olivat Heaven Up, bass'n Helen ja Paddington.[19] Samalla aikakaudella nousseita raskaammaan rockin yhtyeitä ovat olleet Terapia, Rod of Moses, Jacks of All Trades, The Rain ja Deep Insight. 1990-luvun lopulla nousseen metallimusiikin parissa tunnetuksi ovat tulleet Dust Eater Dogs, Deuteronomium, Callisto, Lumina Polaris ja Immortal Souls.[20] 2000-luvulla kristillisen rockin yhtyeitä ovat olleet HB, Kraka, kls., Think Twice ja Park7.[14]
Gospel
muokkaaPerinteinen gospel-musiikki on vaikuttanut Suomen kristillisen musiikin piirissä 1900-luvun alusta lähtien. Musiikillisesti gopsel-musiikkia esitettiin erityisesti kitarakuoroissa erilaisin säestyssoittimin. 1950-luvulta lähtien rinnalle tuli myös soittokuntia ja 1960-luvulta lähtien kvartetteja, orkestereita ja kuoroja.[17]
Ensimmäisiä gospel-musiikin uudistajia oli Lasse Heimonen, jonka ensimmäiset levyt ottivat vaikutteita Yhdysvaltalaisesta uudesta musiikista.[21] Rockimpaa countrygospelia kohden tyyliä uudistivat Jaakko Löytty ja Jouko Mäki-Lohiluoma. 1970-luvulla samaa tyylilajia edusti myös Treklangen.[22]
Nykyisiä gospel-laulajia ovat muun muassa Mikael Svarvar, Elna Romberg ja Tomas Höglund. Suomalaisia gospel-kuoroja ovat muun muassa 1980-luvun lopulla perustettu Tomas Koskisen perustama vaasalainen Oikoumene sekä Sören Lillkungin vuonna 1988 perustama His Master's Noice.[14]
Tapahtumat
muokkaaSuurimpia suomalaisen kristillisen musiikin tapahtumia ovat muun muassa Tampereella järjestettävä Glow Festival sekä Turussa järjestettävä Maata näkyvissä -festarit.[23][24] Yhdistettyjä nuortentapahtumia ovat Keuruulla järjestettävä Youth Celebration, Seinäjoella järjestettävä Valtakunta sekä Helsingissä järjestettävä Revive Conference.[25][26][27] Kulttuuria ja kristillistä musiikkia yhdistää Uudessakaarlepyyssä järjestettävä Humlefestival.[28]
Aikaisemmin järjestettyjä kristillisen musiikin tapahtumia ovat olleet muiden muassa Tampereella järjestetty Ristirock, kouvolalainen Vappugospel, Helsingissä järjestetyt Evankeliset musiikkimessut, keuruulainen Iso Soitto sekä Pietarsaaressa järjestetty Midsummerfestival.[29]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Könönen, Janne & Huvi, Tero: Kahden maan kansalaiset – Suomi-gospelin historiaa. Helsinki: Suomen lähetysseura, 2005. ISBN 951-624-328-2
- Neulaniemi, Ariel: Suomigospelin tarina. Helsinki: Kirjapaja, 2024. ISBN 978-952-354-989-0
- Pajamo, Reijo & Tuppurainen, Erkki: Suomen musiikin historia – Kirkkomusiikki. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-X
- Vaurula, Reijo & Tiittanen, Anssi: Totta se on! Helluntaigospelin kiihkeät vuosikymmenet. Keuruu: Aikamedia, 2020. ISBN 978-952-252-432-4
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Haapasalo, Juhani: Kirkkomusiikki, s. 79–83. Edita, 2004.
- ↑ a b Pajamo & Tuppurainen s. 579
- ↑ a b c Könönen & Huvi 2005, s. 18–19
- ↑ Könönen & Huvi 2005, s. 22, 27–28
- ↑ Könönen & Huvi 2005, s. 32
- ↑ Pajamo & Tuppurainen 2004, s. 579–581.
- ↑ Neulaniemi 2024, s. 180, 247
- ↑ Vaurula & Tiittanen 2020, s. 365
- ↑ Avasiko Juha Tapion menestys tien muillekin gospel-muusikoille? Iskelmä. 24.1.2013. Viitattu 16.10.2024.
- ↑ Vaurula & Tiittanen 2020, s. 388
- ↑ Neulaniemi 2024, s. 223
- ↑ a b Vaurula & Tiittanen 2020, s. 446-449
- ↑ Vaurula & Tiittanen 2020, s. 456–460
- ↑ a b c d e Neulaniemi 2024, s. 224–275
- ↑ Österholm, Nina: "Det finns en rikedom i att frimodigt dela med sig av det kreativa Gud har lagt på ens hjärta" Kyrkpressen. 6.8.2024. Viitattu 15.10.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Vaurula & Tiittanen 2020, s. 452, 470
- ↑ a b Vaurula & Tiittanen 2020, s. 11–19
- ↑ Könönen & Hovi 2004, s. 56–65, 84, 96, 106, 117
- ↑ Könönen & Hovi 2004, s. 130
- ↑ Könönen & Hovi 2004, s. 137–166
- ↑ Vaurula & Tiittanen 2020, s. 33
- ↑ Könönen & Hovi 2004, s. 47–55
- ↑ Vuoden odotetuin gospelmusiikin juhla Glow Festival. Viitattu 16.10.2024.
- ↑ Info Maata Näkyvissä. Viitattu 16.10.2024.
- ↑ Info Youth Celebration. Viitattu 16.10.2024.
- ↑ Kuudetta kertaa Seinäjoella järjestettävä Valtakunta-tapahtuma tunnustelee kasvun mahdollisuuksia Suomen Viikkolehti. 16.9.2024. Viitattu 16.10.2024.
- ↑ Revive Conference Ohjelmatoimisto Kristalli. Viitattu 16.10.2024.
- ↑ Traditioner och nyheter mixas på årets Humlefestival Vasabladet. 2.8.2022. Viitattu 16.10.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Neulaniemi 2024, s. 222