Swazimaa

Swazimaa eli Eswatini, viralliselta nimeltään Eswatinin kuningaskunta, on noin miljoonan asukkaan kuningaskunta ja sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa, Mosambikin ja Etelä-Afrikan välissä. Se on harvinainen poikkeus Afrikan maiden joukossa, sillä rajoiltaan ja pääosin hallinnollisesti se seuraa siirtomaakautta edeltänyttä valtiota: sen rajat ovat samat kuin siirtomaakautta edeltäneen valtion, ja samoin kuin tässä valtiossa oli, sen johdossa on suurta valtaa käyttävä kuningas. Maa ja siellä asuva bantukansa swazit ovat saaneet nimensä 1800-luvulla hallinneen kuningas Mswati II:n mukaan. Maassa on vahva AIDS-epidemia.

Eswatinin kuningaskunta Umbuso weSwatini Kingdom of eSwatini
lippu vaakuna
Swazimaan sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).
Valtiomuoto	absoluuttinen monarkia
Kuningas Ndlovukati	Mswati III Ntfombi
Pääkaupunki	Mbabane (hallinnollinen) Lobamba (lainsäädännöllinen)
Muita kaupunkeja	Manzini
Pinta-ala
– yhteensä	17 364 km²  (sijalla 158)
– josta sisävesiä	160 km²
Väkiluku (2022)	1 121 761 (sijalla 153)
– väestötiheys	55 as. / km²
– väestönkasvu	0,75 % (2022)
Viralliset kielet	swati ja englanti
Lukutaito	87,5 %
Valuutta	lilangeni (SZL)
BKT (2020)
– yhteensä	9,74 mrd. USD  (sijalla 154)
– per asukas	8 400 USD
HDI (2019)	0,611 (sijalla 138)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	6,5 %
– teollisuus	45 %
– palvelut	48,6 %
Aikavyöhyke	UTC+2
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys – Isosta-Britanniasta	6. syyskuuta 1968
Lyhenne	SZ
– ajoneuvot:	SD
– lentokoneet:	?
Kansainvälinen suuntanumero	+268
Tunnuslause	Siyinqaba (Olemme linnoitus)
Kansallislaulu	”Nkulunkulu Mnikati wetibusiso temaSwati Oh God, Bestower of the Blessings of the Swazi”
Infobox OKNimi-testi OK

Maantiede ja ilmasto

Swazimaan kartta

Maan länsiosa on kumpuilevaa, jopa vuoristoista, niin sanottua highveldia noin 1 000–1 300 metrin korkeudessa. Tällä alueella on runsaasti mänty- ja eukalyptusmetsiä – maan pinta-alasta kuusi prosenttia on istutusmetsiä. Itäosa on tasaisempaa ja kuivempaa, osin savannimaista, noin 500 metrin korkeudella olevaa lowveldia. Täällä sijaitsevat keinokastelulla viljellyt sokeriruokoviljelmät. Mosambikin rajalla on hieman korkeammalle kohoava Lubombo Plateau. Maan korkein kohta Emlembe kohoaa 1 862 metriin.

Maan joet virtaavat suunnilleen lännestä itään, ja niistä tärkeimmät ovat Usutu, Komati, Umbuluzi ja Ingwavuma. Kaksi ensin mainittua alkaa Etelä-Afrikan puolelta, kun taas Umbuluzin ja Ingawavuman lähteet ovat highveldillä. Jokiin on rakennettu suuria patoja vesivoiman ja kasteluveden saamiseksi.

Länsiosan highveldillä talvet ovat kuivat ja leudot, talviyöt jopa kylmiä. Kesät ovat lämpimämpiä ja sateisempia, mutta lämpötila nousee harvoin tukalan kuumaksi. Idempänä ilmasto on selvemmin trooppista, ja kesät ovat siellä kuumia ja kosteita.

Orvokkikottarainen (Cinnyricinclus leucogaster)

Swazimaan pohjoisosassa on kahdeksan luonnonsuojelualuetta. Sarvikuonot ja erilaiset värikkäät linnut ovat niiden suurimpia nähtävyyksiä. Malolotjan luonnonsuojelualue tunnetaan monipuolisesta linnustosta ja harvinaisista kasveista. Mlilwanen luonnonpuisto on puistoista vanhin (perustettu vuonna 1950) ja monien matkailijoiden suosiossa, koska siellä voi nähdä seeproja, kirahveja, virtahepoja ja monenlaisia antilooppeja.

Historia

Sanien kalliomaalauksia Swazimaan alueella

Swazimaan alue on ollut asuttuna kivikaudelta asti. Sieltä on löytynyt kalliomaalauksia, joista vanhimmat on tehty noin 25 000 vuotta eaa., uusimmat 1700-luvulla. Ngwenassa on jäänteitä kaivannosta, josta on kaivettu rautapitoista, punamullan kaltaista punaokraa ilmeisesti maalina käytettäväksi. Alueen vanhimmat asukkaat olivat khoisaneja, jotka väistyivät bantuheimojen muuttaessa alueelle.

Swazimaan valtio syntyi zulu-kuningas Shaka Zulun valloitusten aiheuttaman mfecaneliikkeen seurauksena 1800-luvun alkupuolella. Zulumaasta pohjoiseen asuneen ngwanekansan johtaja Sobhuza loi sotilaallisen valtion, joka myöhemmin nimettiin hänen poikansa Mswatin mukaan ja josta tuli nykyisen Swazimaan edeltäjä. Sobhuzan onnistui puolustaa alueitaan voimankäytön ja diplomatian yhdistelmällä. Hän loi avioliittojen kautta liittoja Ndwandwen ja myöhempien zulujohtajien kanssa ja maksoi näille myös veroja, kun katsoi sen tarpeelliseksi. Sobhuzan luoman voimakkaan armeijan onnistui kuitenkin myös estää sotilaallisesti Dinganen valloituspyrkimykset 1830-luvulla.

Vuonna 1890 Etelä-Afrikka otti maan valtaansa, ja buurisotien jälkeen 1902 Swazimaasta tuli brittiläinen protektoraatti. Vuonna 1968 Swazimaa itsenäistyi. Aluksi siitä tehtiin brittimallin mukainen parlamentaarinen monarkia kaksikamarisine parlamentteineen, hallituksineen, puolueineen, ylintä poliittista valtaa käyttävine pääministeineen ja lähinnä edustus- ja seremoniatehtäviä hoitavine monarkkeineen, mutta vuonna 1973 kuningas Sobhuza II lakkautti poliittiset puolueet ja hallituksen, muutti parlamentin neuvoa-antavaksi elimeksi ja otti itselleen pääosan valtaoikeuksista, jollaiset olivat olleet siirtomaakautta edeltäneillä Swazimaan kuninkailla. Swazimaan antama tuki ANC:lle aiheutti 1980-luvulla ulkopoliittisia ongelmia naapurimaan Etelä-Afrikan kanssa.

Politiikka

Kuningas Mswati III myöntää Taiwanin presidentille Tsaille kommunikean.

Swazimaa on Afrikan viimeinen absoluuttinen monarkia. Sitä on hallinnut kuningas Mswati III vuodesta 1986. Hänen edeltäjänsä kuningas Sobhuza II lakkautti perustuslain vuonna 1973 ja kielsi kaikki puolueet. Vuonna 2006 voimaan astunut perustuslakiuudistus jätti puolueiden aseman epäselväksi. CIA määrittelee poliittisiksi yhdistyksiksi seuraavat: African United Democratic Party (AUDP), Imbokodvo National Movement (INM), Ngwane National Liberatory Congress (NNLC) ja People's United Democratic Movement (PUDEMO).

Oppositio on toistuvasti vaatinut demokratiaa mielenosoituksin ja lakoin. Mswati III on ollut uudistuksille vastahakoinen: mielenosoituksia on hajotettu kyynelkaasulla ja aktivisteja vangittu. Kuningasta arvostellaan ylellisestä elämäntavasta maassa, jossa riehuu yksi maailman suurimmista HIV-epidemioista.

Loppuvuodesta 2008 Swazimaassa käytiin parlamenttivaalit, joissa oli ehdolla vain puolueista riippumattomia ehdokkaita. Äänestäjät valitsivat alahuoneen edustajat, joiden joukosta kuningas valitsi parlamentin ja ylähuoneen jäsenet. Paikalliset kansalaisjärjestöt pitivät vaaleja huijauksena. Oppositio boikotoi vaaleja.

Myös elokuun 2013 vaaleissa puolueet oli kielletty.

Asemiehet tappoivat 21. tammikuuta 2023 tunnetun oppositiopoliitikon ja ihmisoikeuslakimiehen Thulani Masekon hänen kotonaan. Muutama tunti aikaisemmin maan absoluuttinen monarkki kuningas Mswati III haastoi hänen valtaansa vastustaneita aktivisteja.

Vapauksien kehitys

Freedom Housen vuoden 2022 määritelmän mukaan Swazimaa ei ole vapaa. Maa on monarkia, jota tällä hetkellä hallitsee kuningas Mswati III. Kuningas käyttää äärimmäistä valtaa kaikissa kansallisen hallinnon haaroissa ja hallitsee tehokkaasti paikallishallintoa vaikuttamalla perinteisiin päällikköihin. Poliittista erimielisyyttä sekä kansalais- ja työväenaktivismia rangaistaan ​​ankarasti kapina- ja muiden lakien mukaan. Muita ihmisoikeusongelmia ovat turvallisuusjoukkojen rankaisemattomuus sekä naisten ja LGBT+-ihmisten syrjintä.

Hallinnollinen jako

Swazimaan aluejako

Hallinnollisesti Swazimaa on jaettu neljään piiriin. Pääkaupunki Mbabane sijaitsee Hhohhon piirissä.

Swazimaan hallintoalueet

Hallintoalue	Pääkaupunki	Pinta-ala (km²)	Väkiluku (11.5.2017)	numero kartalla
Hhohho	Mbabane	3 569	320 651	1
Lubombo	Siteki	5 947	212 531	2
Manzini	Manzini	4 068	355 945	3
Shiselweni	Nhlangano	3 779	204 111	4

Piirit jakautuvat 55 inkhundlaan (mon. tinkhundla), jotka vuorostaan jakautuvat 360 umphakatsiin (mon. imiphakatsi). Umphakatsit vastaavat kooltaan paikallisia yhteisöjä, kuten kyliä, ja niiden johdossa on paikallinen päällikkö.

Talous

Maan pääelinkeino maatalous työllistää lähes 80 prosenttia väestöstä – suurin osa heistä harjoittaa omavaraistaloutta. Omavaraisviljelijöiden tärkein viljelystuote on maissi; kaupallisesti viljeltyjä tuotteita ovat myös sokeriruoko, puuvilla, riisi ja sitrushedelmät. Sokeri ja puutavara ovat tärkeimmät vientituotteet. Maantieteellisen sijaintinsa takia Swazimaa on taloudellisesti hyvin riippuvainen Etelä-Afrikasta – 90 prosenttia tuonnista tulee sieltä ja 60 prosenttia viennistä menee sinne. Maan valuutta on sidottu Etelä-Afrikan randiin suhteessa 1:1. Swazimaassa harjoitetaan myös paljon karjanhoitoa sekä metsätaloutta. Metsätalous perustuu yksinomaan istutusmetsiin.

Bruttokansantuote (Gross domestic product) henkeä kohden on Swazimaassa vuoden 2008 arvion mukaan 4 400 dollaria, mutta se jakaantuu kovin epätasaisesti: 69 % väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja rikkain 10 % väestöstä saa 40 % tuloista. Työttömyysaste 2002–2006 oli 30 %. Bruttokansantuotteensa puolesta Swazimaa kuuluu kuitenkin keskituloisiin maihin.

YK:n kehitysohjelman UNDP:n laskemalla inhimillisen kehityksen indeksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna Swazimaa oli vuonna 2007 sijalla 142 yhteensä 185 arvioidusta maasta. Vuosina 1980–2007 luku on ollut keskimäärin nousussa, mutta mukaan mahtuu myös laskukausia.

Merkittävimmät luonnonvarat ovat asbesti, kivihiili, tinakivi ja puu, ja merkittävimmät vientituotteet ovat sokeri ja puu.

Swazimaassa on 14 lentopaikkaa, joista yhdellä on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Rautatietä on 301 kilometriä ja päällystettyä maantietä 1 078 kilometriä. Manzinista on kansainvälisiä linja-auto- ja minibussilinjoja Johannesburgiin, Durbaniin ja Mosambikiin. Maan sisäisessä julkisessa liikenteessä minibussitaksit ovat suosituin vaihtoehto.

Väestö

Pääosa väestöstä on swazeja, mutta vähemmistöinä on myös zuluja ja eurooppalaissyntyisiä (3 %) sekä Mosambikista tulleita pakolaisia. Yleisin uskonto on kristinusko, usein sekaantuneena paikallisiin kansanuskontoihin. Siionin kristityihin kuuluu 40 % kansasta, 20 % on katolisia, 10 % muslimeita.

Swazimaan HIV-sairastuneisuusaste on yksi Afrikan korkeimmista, vuonna 2007 se oli 26,1 prosenttia. ja vuonna 2020 edelleen 26,8%.

Kulttuuri ja media

Umhlangaan osallistuvia tyttöjä.

Uudistuksista huolimatta perinteinen kulttuuri on säilynyt Swazimaassa elinvoimaisena, ja perinteisiä värikkäitä vaatteita ja ”mehiläiskeko-kampauksia” käytetään edelleen yleisesti eri tilanteissa.

Kaksi vuosittaista juhlaa ovat erityisen tunnettuja: incwala sadon kypsyessä joulukuussa ja umhlanga elo-syyskuun vaihteessa. Molempiin liittyy kansantansseja ja kuninkaan ja kuningataräidin kunnioittamista.

Valtio valvoo joukkoviestimiä tarkasti. Ainoa ei-valtiollinen radiokanava on kristillinen kanava. Yksityinen sanomalehti The Times of Swaziland pidättäytyy arvostelemasta hallintoa. Vuonna 2003 hallitus keskeytti jopa oman päivittäisen sanomalehtensä Swaziland Observerin julkaisun vuodeksi korruptiokirjoitusten vuoksi.

Urheilu

Swazimaan olympiajoukkue on osallistunut vuoden 1972 kisoihin ja vuodesta 1984 alkaen kaikkiin kesäolympialaisiin. Vuonna 1992 sillä oli yksi edustaja taalviolympialaisissa. Mitaleita maa ei ole saavuttanut.

Swazimaan jalkapallomaajoukkue ei ole koskaan selviytynyt arvokisoihin. Lokakuussa 2024 miesten maajoukkue oli FIFA-rankingissa sijalla 160, naisten joukkue sijalla 182.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Swazimaa Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Swaziland Wikivoyagessa (englanniksi)