Synoptiset evankeliumit

Synoptisiksi evankeliumeiksi kutsutaan Uuden testamentin kolmea ensimmäistä evankeliumia:

Kaikki nämä kolme evankeliumia kertovat Jeesuksen elämäntarinan samanlaisesta näkökulmasta, sisältävät monia samoja kertomuksia ja käyttävät usein samoja sanojakin, monesti kertoen joitakin tapahtumia jopa sanasta sanaan samoin. Tästä voidaan päätellä, että ne on kirjoitettu käyttäen lähteenä samaa tai samoja alkutekstejä.

Evankeliumien kirjoitusajankohdasta on käyty pitkään kiivasta väittelyä. Kaikki kolme näyttäisivät kuitenkin olleen viimeistään olemassa toisen vuosisadan alussa.

Synoptinen tulee kreikan kielen sanoista συν (syn, "yhdessä") ja οψις (opsis, "näkeminen"). Tämä kuvaa hyvin sitä, että niitä voi helposti lukea rinta rinnan, koska ne etenevät samassa järjestyksessä ja kertovat samat asiat.

Neljäs evankeliumi, Evankeliumi Johanneksen mukaan, puolestaan kertoo Jeesuksen elämästä hyvin poikkeavalla tavalla ja poikkeavasta näkökulmasta, joten sitä ei lasketa mukaan synoptisiin evankeliumeihin. Se on myös kirjoitettu selvästi myöhemmin kuin muut evankeliumit.

Yhtäläisyydet

Markuksen evankeliumi sisältää 661 jaetta, Luukas 1149 jaetta ja Matteus 1068 jaetta. Markuksen 661 jakeesta 606 toistuu Matteuksen evankeliumissa ja 320 Luukkaan evankeliumissa. Ainoastaan 24 jaetta Markuksessa on sellaisia, joita ei löydy Matteukselta eikä Luukkaalta. Näiden yhtäläisyyksien lisäksi Luukkaalla ja Matteuksella on 200 keskenään yhtenevää jaetta, jotka ovat mahdollisesti peräisin Q-lähteestä.^[1]

Lisäksi sekä Luukas että Matteus yleensä seuraavat Markuksen evankeliumissa esitettyä tapahtumien järjestystä. Joissakin kohdissa joko Luukas tai Matteus poikkeaa järjestyksestä, mutta eivät koskaan yhtenevästi eli jokaisessa kohdassa vähintään toinen seuraa Markuksen järjestystä.^[1]

Eräs viite siitä, että Markus on synoptisista evankeliumeista vanhin, on se, että monissa kohden Matteus ja Luukas näyttävät parantelevan tai silottavan Markuksen kertomusta muun muassa lisäten Jeesuksen ihmetekojen voimaa tai piilottaen Markuksen esittämiä Jeesuksen inhimillisiä tunteita kuten vihaa. Esimerkiksi kertomuksessa Pietarin anopista ja muista sairaista, Markuksen mukaan Jeesus paransi useita sairaita, kun taas Luukkaan ja Matteuksen mukaan Jeesus paransi kaikki sairaat.^[1]

Onkin esitetty, että vanhempi Markuksen evankeliumi vielä esittää yksinkertaisen ja suoran kuvauksen Jeesuksen elämästä, mutta Luukkaan ja Matteuksen evankeliumeihin ovat jo vaikuttaneet ajan doktriiniset ja teologiset mielipiteet. ^[1]

Selitysmallit

Evankeliumeiden synoptisuus voi johtua joko suorasta lainaamisesta, jolloin joku evankelistoista kopioi suoraan joltain toiselta, tai epäsuorasta lainaamisesta, jolloin jotkut evankelistoista kopioivat jostain yhteisestä lähteestä tai lähteistä. Nämä lähteet ovat saattaneet olla suullisia tai kirjallisia, ja osa niiden tiedoista ei ehkä ole koskaan päätynyt evankeliumeihin.

Seuraavia selityksiä on esitetty, alkaen kaikkein yleisimmin hyväksytystä:

Weissen ja Holtzmannin teoria kahdesta erillisestä lähteestä.

Kahden lähteen hypoteesin mukaan sekä Matteus että Luukas kopioivat toisistaan tietämättä Markukselta kerronnan yleisen kehyksen, ja sitten lisäsivät siihen suullista materiaalia sittemmin kadonneesta ns. Q-lähteestä, joka on sisältänyt kokoelman Jeesuksen opetuksia ja sanontoja. Tätä Q-lähdettä on yritetty koostaa jälkeenpäin evankeliumeiden yhteisestä materiaalista, erityisesti Tuomaan evankeliumin löytämisen jälkeen, sillä se muistuttaa juuri tällaista opetusten ja sanontojen kokoelmaa.
Farrerin hypoteesin mukaan Markuksen evankeliumi kirjoitettiin ensin, Matteus käytti Markusta, ja Luukas kumpaakin.
Griesbachin hypoteesin mukaan Matteus kirjoitettiin ensin, ja Luukas käytti sitä evankeliuminsa pohjana. Myöhemmin Markus teki niistä yhdistelmän, joka sisälsi vain ne kohdat, joissa Matteus ja Luukas olivat samaa mieltä tapahtumien järjestyksestä, pois lukien jotkut Jeesuksen opetukset.
Augustinolainen hypoteesi esittää, että Matteuksen evankeliumi kirjoitettiin ensin, sitten Markus, ja sitten Luukas, ja jokainen evankelistoista riippui edeltäjistään. Tämä käsitys oli vallalla Uuden testamentin kanonisoinnin aikaan, ja siksi kirjat ovat Uudessa testamentissa tässä järjestyksessä.
1900-luvun alussa katolisessa kirkossa suosittu teoria esitti, että Matteuksen evankeliumi kirjoitettiin ensin, ja sekä Markus että Luukas kopioivat häneltä. Koska Matteus olisi alun perin kirjoitettu muista poiketen arameaksi, kreikankielisen käännöksen tekijä olisi kopioinut sanoja ja sanontatapoja muista evankeliumeista, jotka olivat saatavilla kreikan kielellä.

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d Barclay, William: ”Introduction to Matthew”, The Gospel Of Matthew Volume 1, s. I–XX. The Westminster Press, 1956. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.11.2014). (englanniksi)

Aiheesta muualla

Synoptic Gospels Primer Parallel Texts in Matthew, Mark & Luke (englanniksi)

[Barclay-1] Barclay, William: ”Introduction to Matthew”, The Gospel Of Matthew Volume 1, s. I–XX. The Westminster Press, 1956. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.11.2014). (englanniksi)

[1]