Szeletan kulttuuri

 

Szeletan kulttuurin lehtimäiset kivikärjet, , Moravian (Määrin) Museum, Brno, Tšekki

Szeletan kulttuuri oli Neandertalin ihmisen ja nykyihmisen siirtymävaihe Itä-Euroopassa noin 42 000–32 000 eaa. Tähän kulttuuriin liittyi suurriistan metsästystä. Tätä kulttuuria ylläpitivät alkuvaiheessa neandertalilaiset, loppuvaiheessa nykyihmiset. Nykyihmistä varhaisemmat neandertalilaiset näyttävät Mladecin löytöjen mukaan katoavan kerrostumasarjasta vuosituhansien kuluessa. Nykyihmiselle oli tyypillistä muun muassa pehmyt taltta, jolla voitiin työstää kivisiä veitsiä. Veitsi olikin nykyihmisen tuoma uutuuskeksintö, jolla oli kätevä käsitellä saaliseläimiä. Tämä kulttuuri vallitsi Puolassa sekä Karpaattien alueella Unkarissa, Slovakiassa ja Tšekin Määrissä.

Joidenkin uusien ajoitusten mukaan Szeletan kulttuuri oliskin Aurignacin kulttuuria nuorempi.^{[vanhentunut linkki]} Szeletan kulttuuri levisi Eurooppaan jääkauden lämpimän jakson aikana. Tämän lämpimän ns Hengelo-interstadiaalin aikana Szeletan kulttuuri ulottui Slovakiasta Keski-Eurooppaan ja koko Tonavan varrelle.

Tämä myöhäispaleoliittinen kulttuuri on nimetty Bükk-vuorten Szeleta-luolan mukaan. Kulttuuri on luultavimmin kehittynyt keskipaleoliittisesta Micoquien-kulttuurista. Tämä kulttuuri valmisti 2-puolisesti iskettyjä, litteitä laakerinlehtimäisiä keihäänkärkiä, ja myös kiekkomaisia litteitä piikivityökaluja, ehkä veitsiä, samoin kuin suurehkoja käyriä, litteitä piikiviveitsiä. Se oli sinne tuohon aikoihin levinneen nykyihmisen luoma, ja oli suunnilleen ranskalaisen Aurignacin kulttuurin aikalainen.

Hengelo-interstadiaalin aikoihin Slovakian seuduilla neandertalinihmisen Moustierin työkaluja, että uudempia nykyihmisen työkaluja. Neandertalin ihmisen työkalut kävivät esimerkiksi Mladecissa aikaa myöten yhä harvinaisemmiksi, ja myöhempänä lämpimänä Denekamp-interstadiaalina nykyihminen hallitsi aluetta. Neandertalin ihminen asutti Čertova Pecin luolaa 38 320 ± 2480^selvennä hiili-14-ajoituksen mukaan. Luolasta on löydetty Neandertalin ihmisen Moustierin kulttuurin karkeatekoisia esineitä, jotka ajan myötä vähenivät nykyihmisten kaivertimien yms yleistyessä.

Szeletan kulttuurin eräs aikaansaannos on taitavasti tehty Szeletan "Moravany-Dlhan" tyyppinen lehdenmuotoinen kärki, jota käytettiin keihäissä, ehkä jopa nuolissa. Luusta veistettiin koristeellisia esineitä. Nuorempaa Szeletan kulttuuria luonnehtii myös piikiven ja lasiporfyyrin (vulkaanista lasia, joka ei ole obsidiaania) tuonti kauempaa. Itäistä Szeletan kulttuuria on löydetty Buran-Kaya III:n kerrostumasta, noin ajalta 36000-27000 vuotta sitten, joka vastaa Kostenkin varhaista ja keskimmäistä vaihetta.

Szeletan Levallois-pohjaista traditiota Määrissä sanotaan Bohunicen kulttuuriksi ja hyvin varhainen Aurignacin kulttuuri Iberian niemimaalla ja muun muassa Bulgarian seuduilla Itä-Euroopassa.. Ranskan Chatelperron ja Italian Uluzzian tulivat myöhemmin, niissäkin oli runsaasti Moustierin tyyppisiä työkaluja.

Szeletan kulttuurin aikalaisia

Nämä kulttuurit tuottivat litteitä, kaksipuolisesti iskettyjä keihäänkärkiä, jotka olivat nykyihmiselle tyypillisiä, ja myös Moustierin tyyppisiä kaapimia (racines)

1. Széléta (engl. Szelatian, saks. Szeletien, tšekiksi Szélétien), 42000-32000, keskipaleoliittiset Micoquien kulttuurin johdannainen
2. Bohunice 43000-36000 eaa., Levallois-pohjainen Szeleta Tšekin Määrissä
3. Uluzzian kulttuuri Pohjois-Italiassa
4. Chipelperronian kulttuuri Ranskassa

1. Altmühle
2. Jerzmanovicien - Ranisien - Lincombien Puolassa
3. Streletskaja 37000-32000, Moustier-johdannainen, muistuttaa Kostenki-Spitsyniä

Katso myös

• Myöhäispaleoliittinen
• Aurignacin kulttuuri