Wikipedia

Tammisaari

Suomen entinen kaupunki, nykyisin osa Raaseporia

Tammisaari (ruots. Ekenäs) on entinen Suomen kaupunki ja nykyinen Raaseporin kaupunginosa,[4] joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa entisessä Etelä-Suomen läänissä. Ennen lakkauttamistaan vuonna 2009 kaupungissa asui 14 754 ihmistä[2], ja väestötiheys oli 20,3 asukasta/km2.

Tammisaari
Ekenäs
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Raasepori

vaakuna

sijainti

Rantakallioita Tammisaaressa.
Rantakallioita Tammisaaressa.
Sijainti 59°58′30″N, 023°26′10″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Tammisaaren seutukunta
Kuntanumero 835
Hallinnollinen keskus Tammisaaren keskustaajama
Perustettu 1546
Kuntaliitokset Snappertuna (1977)
Tammisaaren mlk (1977)
Tenhola (1993)
Liitetty 2009
– liitoskunnat Karjaa
Pohja
Tammisaari
– syntynyt kunta Raasepori
Pinta-ala 1 873,38 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 726,73 km²
– sisävesi 15,94 km²
– meri 1 130,71 km²
Väkiluku 14 754  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 20,3 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 16,0 %
– 15–64-v. 62,7 %
– yli 64-v. 21,4 %

Kaupunki oli kaksikielinen kunta ja enemmistönä 81 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 17 prosenttia suomea. Sen naapurikunnat olivat Hanko, Karjaa, Pohja ja Perniö.

Tammisaaren kaupunki lakkautettiin vuoden 2009 alussa ja sen tilalle perustettiin yhdessä Karjaan kaupungin ja Pohjan kunnan kanssa Raaseporin kaupunki.[5] Tammisaaren keskustaajama on Raaseporin suurin taajama ja hallinnollinen keskus.

Historia

muokkaa
 
Tammisaaren 400-vuotisjuhlapostimerkki vuodelta 1946.

Raaseporin linna Snappertunassa rakennettiin todennäköisesti 1300-luvulla. Raaseporilla oli paitsi puolustuksellista ja hallinnollista myös kauppapoliittista merkitystä, sillä se puolusti Ruotsin etuja Räävelin (Tallinna) hansakaupunkia vastaan.lähde?

Kun Tammisaaresta tuli vuonna 1528 Raaseporin läänin hallinnollinen keskus, Raasepori menetti merkityksensä. Kuningas Kustaa Vaasa antoi Tammisaarelle kaupunkioikeudet vuonna 1546. Kaupungin sijaintipaikka oli tunnettu jo pitkään satamana ja kalastuspaikkana, ja ajatus kaupungin perustamisesta oli itänyt pitkään. Alueen halki kulki myös vanha vesireitti syvälle Etelä-Hämeeseen saakka.

Viranomaisten päätökset olivat aluksi kuitenkin tempoilevia eivätkä suosineet kaupungin kasvua. Vuoden kuluttua kaupungin perustamisesta asukkaat yritettiin saada muuttamaan sodasta kärsineeseen Viipuriin, ja Helsingin perustamisen jälkeen Tammisaaren, Porvoon ja Rauman asukkaat määrättiin muuttamaan Helsinkiin.

 
Tammisaaren kirkko
 
Tammisaaren keskusta ilmakuvassa

Tammisaaren kirkko rakennettiin 1600-luvulla. Sen rakennustyöt pani alulle vuonna 1651 kreivi Gustaf Adolf Leijonhufvud. Kirkko sai nykyisen ulkoasunsa kaupunkia vuonna 1821 tuhonneen tulipalon jälkeen. Kirkon olemassaolo saattoi pelastaa Tammisaaren kaupunkioikeudet, sillä kuningas Kaarle XI oli vielä 1690-luvulla aikeissa peruuttaa ne. 1600-luvulla kaupungin kaupankäynti kärsi myös merkantilismista eli valtion sääntelystä ja holhouksesta. Muun muassa vuonna 1614 ulkomaisten alusten tulo kaupungin satamaan kiellettiin. Vuonna 1636 ulkomaankauppa kiellettiin kokonaan.

1700-luvulla kaupankäynti helpottui. Vuosisadan lopulla Tammisaaresta tuli erityisesti erilaisten käsityöammattien harjoittajien kaupunki. Vuonna 1772 käsityöläisille annettiin määräys ripustaa työpajojensa oville kilvet, jotka ilmoittivat, mitä he valmistivat. Tämä toi kaupunkiin lisää väriä.

 
Tammisaaren kaupungintalo

Kaupungissa kävi 1800-luvulla koulua muun muassa Elias Lönnrot, joka kulki matkan kotiinsa Sammattiin patikoiden joka viikonloppu. Uno Cygnaeuksen kouluasetus kirjoitettiin kaupungissa. Cygnaeus myös vihki vuonna 1872 Tammisaaressa käyttöön Suomen ensimmäisen naisseminaarin.

Vuonna 1850 kaupungissa asui noin 1 500 asukasta. Vuonna 1873 kaupunki sai rautatien, kun Hanko–Hyvinkää-rata valmistui. Tämä sai aikaan teollisuuden nousun ja kaupungin laajenemisen radan suuntaan. Vuonna 1910 kaupungissa asui noin 3 000 ja vuonna 1957 noin 5 200 asukasta.

Vuosina 1918–1940 Tammisaaressa toimi Tammisaaren vankileiri, myöhemmin pakkotyölaitos.

Kuntaan kuuluneen saaren Hästö-Busön linnakkeella toimi nyttemmin lakkautetun Hangon Rannikkopatteriston patteri ja saaressa annettiin myös varusmieskoulutusta.

1. tammikuuta 1977 Tammisaareen yhdistettiin Tammisaaren maalaiskunta ja Snappertunan kunta. 1. tammikuuta 1993 kaupunkiin yhdistettiin Tenholan kunta. Vuoden 2009 alussa Tammisaari yhdistettiin Karjaan ja Pohjan kanssa Raaseporin kaupungiksi.

 
Kartta Hangon ja Raaseporin kuntaliitoksista. Tammisaareen liitettiin 1977 Snappertuna ja pääosa Tammisaaren maalaiskunnasta. Vuonna 1993 liitettiin vielä Tenhola, johon oli jo 1977 liitetty pääosa Bromarvista. Vuonna 2009 Tammisaari yhdistyi Pohjan ja Karjaan kanssa Raaseporiksi.
 
Tammisaaren kaupunki 1900-luvun alussa

Kulttuuri

muokkaa

Murre

muokkaa

Tammisaaren alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Tammisaaren ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän länsi-uusimaalaisiin murteisiin.[6]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Tammisaari kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Rannikkokunnassa kala on kuulunut päivittäiseen ruokavalioon. Tyypillisiä suolakaloja ovat olleet silakka ja lahna ja tyypillisin mauste ruohosipuli. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[7]

Nähtävyyksiä

muokkaa

Barckens Udde on Tammisaaren vanhin kaupunginosa. Sen rakennuskanta koostuu pelkästään 1700- ja 1800-luvun rakennuksista, ja se on suojeltu ja rauhoitettu uusilta rakennuksilta. Tammisaaren keskustan tuntumasta löytyy myös Linnanmäki, 1500-luvulla rakennetun linnan jäänteet. Kuntaliitoksen seurauksena Tammisaaressa on useita kirkkoja, Tammisaaren kirkon lisäksi Snappertunan (1688), Bromarvin (1980–1981) ja Tenholan (1400-luku) kirkot. Tammisaaren museokeskus EKTA toimii myös Länsi-Uudenmaan maakuntamuseona.

Tammisaaren läheisyydessä on laaja Tammisaaren saaristo, josta osa kuuluu Tammisaaren saariston kansallispuistoon. Saariston luontoa esittelee Tammisaaren luontokeskus. Tammisaaren saaristoon on mahdollista tutustua saaristoristeilyllä, joita tekee M/S Sunnan II. Laiva on entinen sisävesihöyrylaiva Saimaalta.

Urheilu

muokkaa

Ekenäs IF on tammisaarelainen yleisseura, jonka miesten jalkapallojoukkue pelaa korkeimmalla sarjatasolla, Veikkausliigassa.

Ystävyyskunnat

muokkaa

Tunnettuja tammisaarelaisia

muokkaa

Kuvia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Tammisaari Visit Raseborg. Viitattu 15.2.2021.
  5. ↑ Valtioneuvoston päätös 22.11.2007
  6. ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.9.2024.
  7. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  8. ↑ a b c d e f g Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Poutvaara, Matti: Suomen kaupungit sanoin ja kuvin. WSOY, 1958.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tammisaari&oldid=22846497”
  NODES
INTERN 1