Wikipedia

Tanskan maantiede

Tanska käsittää suurimman osan Jyllannin niemimaasta sekä noin 480 saarta, joista asutettuja on vajaa sata. Mistään kohdasta Tanskaa ei ole merelle matkaa yli 50 kilometriä.[1] Jyllannin niemimaa rajoittuu lännessä Pohjanmereen, pohjoisessa Skagerrakiin, idässä Kattegatiin ja Itämereen. Pohjoisin osa niemimaasta kuuluu Tanskaan, eteläinen osa Saksaan.[2] Tanskan saarista suurimpia ovat Fyn ja Sjælland, jotka sijaitsevat Itämeren ja Kattegatin välissä. Saaret erottavat salmet ovat Jyllannin niemimaan ja Fynin välinen Vähä-Belt, Fynin ja Sjællandin välinen Iso-Belt sekä Sjællandin ja Ruotsin-puoleisen mantereen välinen Juutinrauma. Salmien yli on nykyään sillat: Vähän-Beltin silta valmistui vuonna 1935, Ison-Beltin silta vuonna 1998 ja Juutinrauman silta vuonna 2000. Suunnitteilla on myös silta yli Femen-Beltin Saksan puolelle.[3]

Tanskan maantiede
Tanska satelliittikuvassa.
Tanska satelliittikuvassa.
Maanosa Eurooppa
Naapurimaat Saksa
Tilastot
Pinta-ala 43 094 km²
 – Sisävesi 660 km² (1,53 %)
Rantaviiva 8 750 km
Rajan pituus 68 km
Ennätykset
Korkein kohta Yding Skovhøj, 172,5 m
Matalin kohta Lammefjord, -7 m
Pisin joki Gudenå, 149 km
Suurin järvi Arresø, 40,72 km²
Ilmasto
Ilmasto mannerilmasto
Luonnonvarat
Luonnonvarat öljy, maakaasu, sora, hiekka, kalkkikivi, kalkki, savi, suola

Vendsyssel-Thyin saari sijaitsee Jyllannin niemimaan pohjoispuolella, kapean Limvuonon erottamana. Bornholm sijaitsee muista Tanskan saarista erillään Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Muista isoja saaria ovat Lolland, Falster, Mors, Als, Langeland ja Møn.[2]

Tanskan pääkaupunki on Sjællandin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina. Kaupungissa ja sen lähiympäristössä asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä eli lähes kolmannes tanskalaisista.[4] Juutinrauman itäpuolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin autolla tai junalla 25 minuutissa.[5]

Tanskassa ei ole ylänköjä. Korkein kohta, Yding Skovhøj, on vain 172,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Muita korkeita kohtia ovat Ejer Bavnehøj ja Møllehøj, joka on Tanskan korkein luonnollinen kohta.[6] Jyllannin matalat moreeniharjanteet jakavat niemimaan kahteen osaan. Lännessä on hiekkadyynien ja laguunien Pohjanmeren rannikkoalue ja idässä laaja savitasanko.[2]

Luonto

muokkaa

Suurin osa Tanskan pinta-alasta on laidunmaata, mutta myös pienialaisia istutettuja metsä-alueita löytyy.[2] Niillä kasvaa muun muassa koivuja, pyökkejä, valkopyökkejä, tammia, jalavia, pähkinäpensaita, leppiä, lehmuksia ja saarnia.lähde? Lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluvassa Tanskassa ei luonnostaan kasva juurikaan havupuita. Niitä kuitenkin viljellään joulukuusiksi; Tanska on maailman suurimpia viljeltyjen joulukuusien viejiä, ja maasta myydään vuosittain 8–10 miljoonaa joulupuuta ulkomaille.[7]

Tanskassa on tavattu sata nisäkäslajia ja 738 lintulajia.[8]

Luonnonsuojelu

muokkaa
Pääartikkeli: Luettelo Tanskan kansallispuistoista

Tanskan maa-alasta ja sisävesistä on suojeltu jollain tasolla 7690 neliökilometriä eli noin 17%. Merialueesta on suojeltu 18%.[9] Maassa on viisi kansallispuistoa. Lisäksi kolme aluetta on Unescon geopark-verkostossa geologisten arvojensa johdosta.[10] Yhdestätoista Unescon maailmanperintökohteesta kolme on luontokohteita, kahdeksan kulttuurikohteita.[11]

Ilmasto

muokkaa

Tanskan pienen koon ja vähäisten korkeuserojen takia ilmastossa ei ole juuri alueellisia eroja. Talvisin on joskus kylmiä jaksoja, ja ankarina talvina Tanskan salmet saattavat jäätyä. Lumipeite on maassa keskimäärin 30 päivää. Kesällä sää on vaihtelevaa, mutta erittäin harvoin tukalan kuumaa.[12]

Kööpenhaminan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 2 2 5 10 16 19 22 21 18 12 7 4 ka. 11,5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −2 −3 −1 3 8 11 14 14 11 7 3 1 ka. 5,5
Sademäärä (mm) 49 39 32 38 43 47 71 66 62 59 48 49 Σ 603
Sadepäivät (d) 17 13 12 13 11 13 14 14 15 16 16 17 Σ 171
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
2
−2
2
−3
5
−1
10
3
16
8
19
11
22
14
21
14
18
11
12
7
7
3
4
1
S
a
d
a
n
t
a 		49
39
32
38
43
47
71
66
62
59
48
49


Lähde: Copenhagen BBC. Viitattu 7.2.2010.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput, s. 41. Otava, 2004. ISBN 951-1-18177-7
  2. ↑ a b c d Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 233–234. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9
  3. ↑ From Bridges across Great Belt and Øresund towards a Femern Belt Bridge (Arkistoitu – Internet Archive) Gimsing & Madsen. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  4. ↑ Population and language[vanhentunut linkki] University of Copenhagen. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  5. ↑ Malmö har det! (Arkistoitu – Internet Archive) Malmö. (ruotsiksi) [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Nyt højeste punkt i Danmark 28.2.2005. Geodatastyrelsen. Viitattu 29.10.2019. (tanskaksi)[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Joulukuuset kiellettiin ilmastokokouspaikalla – vaikka olisivat ekoteko Uusi Suomi. 6.12.2009. Viitattu 31.1.2016.
  8. ↑ Mammals[vanhentunut linkki] Wild about Denmark. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  9. ↑ Denmark Protected Planet. Viitattu 11.11.2023.
  10. ↑ Denmark's wild and beautiful national parks Visit Denmark. Viitattu 11.11.2023.
  11. ↑ Denmark Unesco World Heritage. Viitattu 11.11.2023.
  12. ↑ Denmark BBC Weather. BBC. Arkistoitu 5.4.2013. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tanskan_maantiede&oldid=22385472”
  NODES
Intern 2
OOP 1
os 17