Thessalia
Thessalia (kreik. Θεσσαλία, Thessalía)[2] eli Thessalian alue (Περιφέρεια Θεσσαλίας, Periféreia Thessalías) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta sekä yksi maan historiallis-maantieteellisistä alueista. Se kuuluu Thessalian ja Keski-Kreikan hajautetun hallinnon alueeseen ja sen pääkaupunki on Lárisa.[3][4]
| Thessalian alue Περιφέρεια Θεσσαλίας |
|
|---|---|
| Alue | |
 Sijainti |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue | Thessalia ja Keski-Kreikka |
| Alueyksiköitä | 5 |
| Kuntia | 25 |
| Perustettu | 1987 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Lárisa |
| Pinta-ala | 14 037 km² (5.) |
| Väkiluku (2021) | 688 255[1] (3.) |
| – väestötiheys | 49,03 as./km² |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | GR-E |
| – NUTS | EL61 |
| www.pthes.gov.gr | |
Thessalia sijaitsee Manner-Kreikan itäosassa, Keski-Kreikan, Epeiroksen ja Makedonian sekä Egeanmeren välissä. Sen pinta-ala on 14 037 neliökilometriä[5] ja asukasluku 688 255 (vuonna 2021).[1]
Maantiede
muokkaaThessalia käsittää alueen Manner-Kreikan itäosassa idänpuolisen Egeanmeren ja lännenpuolisen Píndos-vuoriston välissä. Sen pohjoispuolella sijaitsee kreikkalainen Makedonia ja eteläpuolella Keski-Kreikan itäosat. Thessalia koostuu kahdesta laajasta tasangosta, läntisestä Thessalian tasangosta eli Tríkalan tasangosta (1 267 km²) ja itäisestä Thessalian tasangosta eli Lárisan-Týrnavoksen tasangosta (589 km²). Läntinen tasanko on Kreikan suurin yksittäinen tasankoalue. Tasangot erottaa niiden välillä oleva kukkulajono.[6][7][8]
Kreikan korkein vuori Ólympos (2 918 m) sijaitsee alueen pohjoisosassa Thessalian ja Makedonian rajalla. Itäosaa hallitsee eteläinen Píndos-vuoristo, jonka korkeimmat huiput Thessalian ja Epeiroksen rajalla ovat Kakardítsa (2 429 m) ja Lákmos (2 295 m). Thessalian eteläosassa sijaitsee Óthrys-vuori ja itäosassa rannikolla Óssa- ja Pílio-vuoret.[7] Píndokseen kuuluva Metéoran luontoalue, joka tunnetaan myös luostareistaan, sijaitsee Thessaliassa Kalampákan lähellä. Thessalian ja Makedonian välisenä tärkeimpänä kulkuväylänä on aina toiminut Témpin sola Ólympos- ja Óssa-vuorten välissä.
Thessalian tasangot ovat alueen tärkeimmän ja pisimmän joen Pineióksen (205 km) ja sen sivujokien valuma-aluetta.[7] Sivujoista pisin on Enipéas (84 km). Merkittävimmät järvet ovat tekojärvet Plastíras ja Smókovo. Alueella ei ole enää nykyisin suuria luonnonjärviä, mutta osa tasangosta on muinoin ollut järveä.
Kaakkoisosassa Thessaliaan kuuluu Pílion niemimaa, joka rajaa Pagasitikóslahden Egeanmerestä. Niemimaan itäpuolella sijaitsevat Thessaliaan luetut Pohjoisten Sporadien pohjoisimmat saaret, joista suurimmat ovat lännestä itään Skiáthos, Skópelos ja Alónnisos. Saariryhmän pääsaarista eteläisempi Skýros ei kuulu Thessaliaan.
Thessalian suurimmat kaupungit ovat Lárisa (144 651 asukasta), Vólos (86 046), Tríkala (61 653), Kardítsa (38 554), Néa Ionía (32 661) ja Týrnavos (11 069) (vuonna 2011).[9]
Alueyksiköt ja kunnat
muokkaaVuoden 2011 alusta lähtien alue on jaettu alueyksiköihin ja kuntiin seuraavasti:[9]
| Alueyksikkö | Kunta | Väkiluku (2011) |
|---|---|---|
| Lárisan alueyksikkö |
Lárisa | 162 591 |
| Agiá | 11 470 | |
| Elassóna | 32 121 | |
| Fársala | 18 545 | |
| Kilelér | 20 854 | |
| Témpi | 13 712 | |
| Týrnavos | 25 032 | |
| Yhteensä: 284 325 | ||
| Kardítsan alueyksikkö |
Kardítsa | 56 747 |
| Argithéa | 3 450 | |
| Límni Plastíra | 4 635 | |
| Mouzáki | 13 122 | |
| Palamás | 16 726 | |
| Sofádes | 18 864 | |
| Yhteensä: 113 544 | ||
| Magnesian alueyksikkö |
Vólos | 144 449 |
| Almyrós | 18 614 | |
| Nótio Pílio | 10 216 | |
| Rígas Feraíos | 10 922 | |
| Zagorá-Mourési | 5 809 | |
| Yhteensä: 190 010 | ||
| Sporadien alueyksikkö |
Skiáthos | 6 088 |
| Alónnisos | 2 750 | |
| Skópelos | 4 960 | |
| Yhteensä: 13 798 | ||
| Tríkalan alueyksikkö |
Tríkala | 81 355 |
| Farkadóna | 13 396 | |
| Metéora | 21 991 | |
| Pýli | 14 343 | |
| Yhteensä: 131 085 | ||
| Yhteensä: 732 762 | ||
Historia
muokkaaAntiikki
muokkaa- Pääartikkeli: Antiikin Thessalia
Thessalia on Kreikan historiallisena maakuntana peräisin antiikin ajalta. Tuolloin sitä asuttivat alueen valloittaneet thessalialaiset sekä monet jo varhemmin seudulla asuneet heimot. Antiikin ajan Thessalia jakaantui useaan alueeseen, joista tärkeimmät olivat Thessaliotis, Pelasgiotis, Histiaiotis ja Fthiotis. Alueet muodostivat Thessalian liiton, joka yhdistyi usein sodan aikana, mutta oli muulloin välillä löyhempi. Sen vahvoja kaupunkeja olivat eri aikoina muun muassa Larissa, Farsalos ja Ferai, jotka sotivat usein keskenään liitosta huolimatta.[10][11][12]
Thessalia oli aristokraattis-oligarkisten maanomistajasukujen hallitsemaa aluetta, eikä siellä ollut samanlaista laajaa tasa-arvoisten kansalaisten luokkaa kuin muualla Kreikassa. Alue tunnettiin maanomistajien vauraudesta sekä hevosistaan ja ratsuväestään.[7][11][12]
Thessalia tuli Makedonian valtakunnan alaisuuteen Filippos II:n valloittamana vuonna 352 eaa. Rooman valtakunta sai sen valtaansa Kynoskefalain taistelun vuonna 197 eaa. myötä. Roomalaisella kaudella Thessalia nautti muodollisesti vapaasta asemasta. Viimeistään 300-luvulta jaa. lähtien alue muodosti oman provinssinsa.[10][12]
Myöhempi historia
muokkaa
Rooman valtakunnan jakaantuessa Thessaliasta tuli muun Kreikan tavoin osa itäistä Bysantin valtakuntaa. 600-luvulta lähtien aluetta valloittivat slaavit, saraseenit, bulgaarit ja normannit. 1100–1200-luvuilla Thessalian valloittivat valakit, ja tämän vuoksi se tunnettiin nimellä Suuri Valakia (Suuri Vlakhia, Megale Vlakhia). 1300-luvulla alueen valloittivat puolestaan katalaanit ja serbit. Serbit tekivät Tríkalasta alueen hallintokeskuksen.[7] Metéoran luostarialue sai alkunsa 1300-luvulla.[11]
Turkkilainen Osmanien valtakunta valtasi Thessalian vuonna 1394. Osmanivallan aikana alueen keskus säilyi Tríkalassa.[7] Piispa Dionysios Skylosofos yllytti ensimmäisenä 1600-luvulla thessalialaisia kapinaan osmaneja vastaan.[11] Kreikan itsenäistymisen jälkeen 1800-luvun alkupuolella kreikkalaiset aloittivat taistelun myös Thessalian yhdistämisestä Kreikkaan. Pääosa Thessaliasta liitettiin Kreikkaan vuonna 1881, kun turkkilaiset luovuttivat alueet Berliinin sopimuksella Venäjän–Turkin sodassa kärsimänsä tappion jälkeen. Thessalian pohjoisosa Témpistä pohjoiseen liitettiin Kreikkaan ensimmäisen ja toisen Balkanin sodan vuosina 1912–1913 jälkeen solmitussa Bukarestin rauhassa vuonna 1913.[7]
Osmanien lähtö aiheutti Thessaliassa maanomistusongelmia ja yhteiskunnallisia levottomuuksia, sillä maanomistus jäi harvojen kreikkalaisten käsiin. Alueen maat jaettiin uusiksi väestölle 1930-luvulla.[11]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Τεύχος Β' 2090: Αριθμ. 2081/Β4 - 241 Εφημερίδα της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας. 7.4.2024. Viitattu 9.9.2024. (kreikaksi)
- ↑ Kreikan alueet: Thessalia EuroVoc. Multilingual Thesaurus of the European Union. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 28.8.2014.
- ↑ Σύσταση αποκεντρωμένης διοίκησης Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Arkistoitu 3.7.2014. Viitattu 30.5.2014.
- ↑ Στοιχεία Επικοινωνίας Περιφερειών Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Arkistoitu 13.8.2014. Viitattu 30.5.2014.
- ↑ Administrations of Greece Statoids. Viitattu 3.6.2014.
- ↑ Thessaly Geography Greeka.com. Viitattu 19.2.2018.
- ↑ a b c d e f g Thessaly Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.2.2018.
- ↑ Γεωγραφικές πληροφορίες της Ελλάδας Ta Nea. Viitattu 19.2.2018.
- ↑ a b Απογραφή Πληθυσμού – Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 29.8.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Thessalia”, Antiikin käsikirja, s. 579–580. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d e Thessaly History Greeka.com. Viitattu 19.2.2018.
- ↑ a b c Smith, William: ”Thessalia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thessalia Wikimedia Commonsissa
- Περιφέρεια Θεσσαλίας. Thessalian alueen kotisivu. (kreikaksi)
