Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo

Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo (”Erään turkulaisen seuran julkaisemia sanomia”) oli Suomen ensimmäinen sanomalehti. Se oli Aurora-seuran äänenkannattaja ja sen toimittajana oli Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius. Lehti ilmestyi Turussa vuosina 1771–1778 ja 1782–1785. Puhekielessä lehden nimi lyhentyi nopeasti Åbo Tidningariksi.

Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, 31. tammikuuta 1776.

Aurora-seura julkaisijana

Lehden julkaisija, Aurora-seura, pyrki jakamaan tietoa kansallisesta kulttuurista laaja-alaisesti: runoista, kielestä, maantieteestä, talouselämästä, historiasta, tieteestä, akatemiasta, kirkosta sekä koulu- ja oikeuslaitoksesta. Seurassa ajateltiin, että maan monipuolinen tuntemus olisi omiaan aiheuttamaan kansalaisissa isänmaanrakkautta. Lehdessä laajalla aihevalikoimalla pyrittiin myös vetoamaan mahdollisimman laajoihin yleisönosiin.

Åbo Tidningarin ensimmäisessä numerossa oli viisi juttua. Pääjuttu käsitteli unkarilaisen tähtitieteilijä Johannes Sajnovicsin teosta, joka vertaili unkarin, saamen ja suomen kieliä. Mukana oli myös Porthanin ja hänen seuratoverinsa, P. A. Gaddin, laatima runo suomalaisista Pohjolan kansana, joka on skyyttien vanhaa juurta. Lisäksi lehti kertoi muun muassa kuninkaallisen hovioikeuden sinä vuonna ratkaisemista oikeusjutuista.

Aiheiden käsittely ei ollut vapaata, sillä vuoden 1774 painovapauslaissa sanomalehdet asetettiin suurennuslasin alle. Ne eivät saaneet käsitellä esimerkiksi Ruotsin ja muiden valtioiden välisiä suhteita. Viikko- ja päivälehtien julkaisuun tarvittiin myös kansliakollegion lupa, jossa määriteltiin tarkasti, mitä aiheita kyseisessä lehdessä sai käsitellä. Jokainen lehden numero oli myös toimitettava välittömästi ilmestymisen jälkeen kansliakollegioon tarkastettavaksi.

Åbo Tidningarin toimittaminen oli Aurora-seuran näkyvin ja pysyvin toimintamuoto. Seura julkaisi lehteä vuosina 1771–1778. Periaatteessa kaikilla seuran jäsenillä oli velvollisuus avustaa lehteä, mutta käytännössä toimitustyö jäi jo varhaisessa vaiheessa Porthanille. Kun seura lopahti, Porthan otti lehden virallisesti vastuulleen.

Porthan julkaisijana

Porthan julkaisi Åbo Tidningaria vuosina 1782–1785. Porthan oli yliopistomies, ja sanomalehti tarjosi hänelle mahdollisuuden tarttua ajankohtaisiin asioihin. Akatemiassa nykyisyydestä puhumista ei pidetty vakavasti otettavana tai tieteellisenä. Tutkimuksissa painottuivat historialliset ja universaalit aiheet.

Muutos journalistiseen sisältöön ei ollut yksinkertainen. Historiallinen aineisto oli Åbo Tidningarissa edelleen keskeisellä sijalla. Porthan käytti myös lehtiartikkeleissaan raskasta viitteistöä tutkimuksista tuttuun tapaan. Hänen kirjoitustyylinsä oli laveaa ja hän joutui toisinaan katkaisemaan rönsyjään: ”olen jo ollut liian laajapuheinen, ja on lopetettava”.

Journalistisen sisällön kehittämistä pidettiin tärkeänä, sillä lehtien avulla opetettiin Euroopan tapahtumia. Professori Algot Scarin piti Turun akatemiassa erityisiä sanomalehtikollokvioita ja myös Porthan jatkoi opettajakaudellaan tätä käytäntöä. Jo lehden nimi korosti ajankohtaisen aineiston osuutta, sillä tidning tarkoitti uutista. Tätä uutissisältöä edustivat lehdessä hovioikeuden vuositilastot, luettelot julkaistuista väitöskirjoista, Turun tuomiokapitulin uutiset, kuolinilmoitukset, sääkatsaukset, tiedot riehuvista taudeista ja onnettomuuksista. Uutisointi oli nykyiseen verrattuna melko satunnaista. Kun Turusta paloi liki viidesosa vuonna 1775, Åbo Tidgningar ei kirjoittanut asiasta mitään.

Tiedonkulun hitauteen tai sen puuttumiseen oli useita syitä. Ensinnäkin lehti ilmestyi vain joka toinen viikko. Poikkeuksena oli toinen ilmestymisvuosi 1772, jolloin lehteä julkaistiin joka viikko. Tarjonta osoittautui kuitenkin ylimitoitetuksi ja jo seuraavana vuonna ilmestymistä harvennettiin. Toiseksi 1700-luvulla oli varsin tavallista lukea vanhojakin uutisia. Ruotsin tapahtumista julkaistiin esimerkiksi vuosittain kronikoita, jotka kertoivat ajanjakson tärkeimmät uutiset. Kolmanneksi uutisten tehtävänä katsottiin olleen paitsi tiedonvälittämisen, myös opetusten ja varoitusten antamisen aivan kuten rahvaan arkkiveisuissakin.

Åbo Tidningarin painos jäi pariinsataan, kun samaan aikaan akatemian latinankielisten väitöskirjojen painos oli viisisataa. Lehden painosmäärä takasi, että kustantaja pääsi juuri ja juuri omilleen. Käytännössä lehden lukijakunta koostui samasta yleisöstä kuin tutkimustenkin, sillä lukeva yleisö oli keskittynyt Turun akatemian ympärille. Se koostui akatemian opettajista, ylioppilaista sekä kirkon ja valtion ylemmistä virkakunnista.

Kirjallisuutta

• Hultin, Arvid: Åbo Tidningar under Porthan-Franzénska tiden. Svenska litteratursällskapets Förhandlingar och Uppsatser 30, Helsingfors, 1917.
• Laine, Tuija (toim.): Kirjahistoria: Johdatus vanhan kirjan tutkimukseen, s. 185–212. (Sensuuri ja sen asettamat julkaisurajoitukset) SKS, Helsinki, 1996.
• Suova, Eino: Aurora-seuran sanomalehti 1771–78: Sanomalehtiopillinen tutkimus. Turun yliopiston julkaisuja, 1952.
• Tommila, Päiviö: Suomen sanomalehdistön historia, osa I, s. 23–75. (Suomen sanomalehdistön alkuvaiheet) Kustannuskiila, Kuopio, 1988.
• Urpilainen, Erkki: Algot Scarin: Gööttiläisen historiankirjoituksen mureneminen Ruotsissa 1700-luvun alkupuolella. SHS, Helsinki, 1993.

Aiheesta muualla

• Suomen ensimmäinen sanomalehti (Arkistoitu – Internet Archive) — sisältö suomeksi ja ruotsiksi
• Historiallinen sanomalehtikirjasto: Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo

Ruotsinkieliset sanomalehdet Suomessa

Yhä ilmestyvät lehdet	Hufvudstadsbladet Nya Östis Syd-Österbotten Vasabladet Västra Nyland Åbo Underrättelser Österbottens Tidning Östnyland
Lopetetut lehdet	Björneborgs Tidning Borgåbladet Helsingfors Dagblad Helsingfors Morgonblad Jakobstads Tidning Nya Pressen Tammerfors Aftonblad Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo Vikingen Österbottningen Östra Nyland
Ahvenanmaalla ilmestyvät lehdet	Nya Åland Åland