Ero sivun ”Mustion linna” versioiden välillä

Tehtailija [[Jakob Wolle]] sai ruukin itselleen vuonna 1632. Ruukki siirtyi Wollelta tehtailija, tervakauppias [[Peter Thorwöste|Petter Thorwösten]] omistukseeen vuonna 1644, joka oli Wollen kirjanpitäjä ja naimisissa rikkaan [[Elin Såger|Elin Sågerin]] kanssa. Thorwöste oli ottanut suuren lainan ulkomailta, joka oli koitua perheen omaisuuden kohtaloksi. Elin Såger otti ruukin johtamisen itselleen, jonka turvin kartano ja ruukki säilyivät Thorwöstenin suvun omistuksessa. Såger oli Mustion ja [[Antskogin ruukki|Antskogin]] ruukkien patruunatar. Thorwösten suku omisti Mustion 55 vuoden ajan. [[Stålhammar|Erik Stålhammar]] sai ruukin itselleen vuonna 1703, koska hän avioitui Helena Thorswösten kanssa. Stålhammarin tytär Anna Kristina avioitui tehtailija [[Henric Johan Kreij|Henrik Johan Kreijn]] kanssa. Mustio siirtyi Kreijlle vuonna 1724, jonka jälkeen Mustio oli Kreijn hallinnassa 28 vuoden ajan. Kreijn tytär Helena Margareta Kreij avioitui [[Joakim von Glan|Joakim von Glanin]] kanssa, josta tuli Mustion uusi isäntä. Mustio siirtyi Linderin suvun omistukseen vuonna 1766, kun [[Magnus Linder (1709–1799)|Magnus Linder]] avioitui von Glanin tyttären kanssa.<ref name=":6" /><ref name="sek">{{Kirjaviite|Tekijä=Heikinheimo, Ilmari (toim.)|Nimike=Suomen elämäkerrasto|Vuosi=1955|Sivut=834|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=WSOY}}</ref><ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/417|nimeke=Thorwöste, Petter (K 1659)|tekijä=Haggrén, Georg|julkaisu=kansallisbiografia.fi|ajankohta=11.10.2000|julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|viitattu=2024-05-03}}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=906|nimeke=RKY  ι  Kohdetiedot|julkaisu=www.rky.fi|viitattu=2023-10-29}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.apu.fi/artikkelit/mustion-linnassa-riittaa-mystiikkaa-kirouksesta-kummituksiin|nimeke=Mustion linnassa riittää mystiikkaa kirouksesta kummituksiin – "Tunsin jonkun seisovan takanani"|julkaisu=www.apu.fi|ajankohta=2022-07-04|viitattu=2023-10-29}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003228128.html|nimeke=Ruukkidynastiasta viimeiseen patruunaan|tekijä=Saavalainen Heli|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1993-04-19|viitattu=2023-10-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name="yli">{{Ylioppilasmatrikkeli|6556|Joakim von Glan}} Viitattu 4.1.2014.</ref><ref name="Kruuhu">{{Kirjaviite|Tekijä=Gunilla Lindholm|Nimeke=Kruuhu 1990 – Kotiseudun vuosikirja 2|Vuosi=1990|Kappale=Ojamon kaivos|Sivu=22–23|Julkaisupaikka=Lohja|Julkaisija=Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät ja Lohjan museo|Tunniste=ISBN 951-9188-07-X|Viitattu=2.8.2008}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://reiskatjareppu.wordpress.com/2023/07/22/mustion-kirkko-raasepori/|nimeke=Mustion kirkko, Raasepori|tekijä=Anna-Mari|julkaisu=Reiskat ja Reppu|ajankohta=2023-07-22|viitattu=2024-05-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>* {{Kansallisbiografia|id=5121|nimi=Såger, Elin (1614–1669)|tekijä=Anneli Mäkelä-Alitalo|vapaa=|ajankohta=1.3.1998}}</ref>

 

 

Linderin suku vaikutti kartanossa 170 vuoden ajan (1766-1936). Kartanon asema vaikeutui, kun Hjalmar Linder ajautui vararikkoon vuonna 1918. Kauppias [[Leopold Lerche]] osti Linderin omaisuuden, mutta kartanoa lukuunottamatta. Vuorineuvos [[Leonard Baumgartner]] osti kartanon vuonna 1936. Kartanosta tuli Baumgartner-suvun omaisuutta ja kartano siirtyi edelleen [[Stockfors (yritys)|Stockfors Oy:lle]], jossa Baumgartnerit olivat omistajia.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Muston historiallinen ruukinmiljöö rapistunut | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1.4.1984 | Sivut = 12 | www = https://nakoislehti.hs.fi/5c93b6fe-760b-4981-a3e2-b9b9f34adaf2/12 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 11.1.2021}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Muston historiallinen ruukinmiljöö rapistunut|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=1.4.1984|Sivut=12|www=https://nakoislehti.hs.fi/5c93b6fe-760b-4981-a3e2-b9b9f34adaf2/12|www-teksti=HS Aikakone (vain tilaajille)|Viitattu=11.1.2021}}</ref><ref name=":02">{{Kirjaviite|Tekijä=Koskinen, Esa|Nimeke=Kullalla kirjailtu elämä – Kamariherra Hjalmar Linder 1862-1921|Vuosi=2005|Julkaisija=Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/stockfors.shtml|nimeke=Oy Stockfors Ab — Historia|julkaisu=www.porssitieto.fi|viitattu=2024-05-05}}</ref>

 

 

 

== Kuntahistoria ==