Tok-pisin
Tok-pisin (omakielinen nimi: Tok Pisin) on Papua-Uudessa-Guineassa puhuttava kreolikieli.[1] Se on yksi valtion virallisista kielistä.[2] Tok-pisinilla on noin neljä miljoonaa puhujaa, joista äidinkielisiä on kuitenkin vain noin 122 000.[3] Kielen sanastossa on vaikutteita englannista, portugalista, saksasta sekä alueen alkuperäisistä kielistä, jotka jaetaan kahteen ryhmään papuakielet ja austronesialaiset kielet.[2]
| Tok-pisin | |
|---|---|
| Oma nimi | Tok Pisin |
| Tiedot | |
| Alue |
 Papua-Uusi-Guinea |
| Virallinen kieli |
Papua-Uusi-Guinea |
| Puhujia |
122 000 (äidinkielisiä) 4 milj. (yhteensä) |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | kreolikieli |
| Kieliryhmä | englannin kreolit |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | tpi |
| ISO 639-3 | tpi |
Tok-pisin on juuriltaan pidgin-kieli, ja sen nimikin on peräisin englanninkielisistä sanoista talk pidgin (pidgin-puhe). Se on kuitenkin noussut yhdeksi Papua-Uuden-Guinean pääkielistä osin siksi, että pidgin-taustansa vuoksi sen sanasto on yksinkertaista ja nopeaa oppia. Sen suosio on kasvanut niin, että se alkaa jo uhata joitakin maan alkuperäiskielistä.[2]
Fonologia
muokkaaTok-pisinin ääntäminen ja oikeinkirjoitus perustuvat yksinkertaistettuun englantiin. Äänteiden määrässä on jonkin verran vaihtelua riippuen puhujan kielitaustasta. Tässä esitellään kuitenkin vain standardoidut äänteet.
Vokaalit
muokkaa| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puoliavoin | e | o | |
| Avoin | a |
Lähde:[3]
Konsonantit
muokkaa| Labiaalinen | Alveolaarinen | Palataalinen | Velaarinen | Glottaalinen | |
|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||
| Frikatiivi | v | s | h | ||
| Nasaali | m | n | ŋ | ||
| Lateraali | l | ||||
| Puolivokaali | w | j | |||
| Tremulantti | r |
Lähde:[3]
Soinnillisista klusiileista tulee usein soinnittomia sanan lopussa: esim. pig [pik]: sika.
Ortografia
muokkaaTok-pisinia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[4]
Tok-pisinin aakkosto koostuu 30 kirjaimesta:[5]
| Aa | Bb | Dd | Ee | Ff | Gg | Hh | Ii |
| Jj | Kk | Ll | Mm | Nn | Oo | Pp | Rr |
| Ss | Tt | Uu | Vv | Ww | Yy |
Sanasto
muokkaaArvioilta 5/6 tok-pisinin sanoista on peräisin indoeurooppalaisista kielistä, kuten englannista, saksasta ja portugalista. 1/7 on peräisin malaijilais-polynesialaisista kielistä. Loppujen katsotaan tulevan yleisuusiguinealaisista kielistä tai muista paikallisista kielistä.[6]
Niin kuin monissa muissakin pidgin- ja kreolikieleissä, myös tok-pisinissä sanojen merkitykset ovat laajempia kuin superstraattikielessä (tässä: englanti). Esim. kaikai (syödä, purra; ruoka) tai diwai (puu, metsä, kasvi, tikku).
Sanoja myös muodostetaan enemmän jo olemassa olevista sanoista yhdistelemällä. Esim. haus moni (pankki: "house money"), sop bilong tit (hammastahna: "soap belong teeth") tai hap ret (purppura: "half red").
Käyttö yhteisössä
muokkaaTok-pisin on yksi Papua-Uuden-Guinean kolmesta virallisesta kielestä yhdessä englannin ja hiri motun rinnalla. Kolmesta virallisesta kielestä tok-pisin on maassa käytetyin ja se toimii yleisesti lingua francana erikielisten ryhmien välillä.[7]
Tok-pisinin kielellä löytyy jonkin verran uutisia. Radio Australia tuottaa sekä artikkeleita että podcasteja nimeltä Wantok.[8] Papua-Uudella-Guinealla toimiva EMTV-kanavakin julkaisee päivittäin lyhyen uutisvideon tok-pisinilla.[9]
Median lisäksi tok-pisin on myös tärkeä koulujen opetuskieli, jota käytetään yleensä ala-asteen kolmella ensimmäisellä luokalla.[5]
Kielinäyte
muokkaa»Yumi olgeta mama karim umi long stap fri na wankain long wei yumi lukim i gutpela na strepela tru. Uumi olgeta igat ting ting bilong wanem samting I rait na rong na mipela olgeta I mas mekim gutpela pasin long ol narapela long tingting bilong brata susa.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [10]
Lähteet
muokkaa- ↑ Tok Pisin Ethnologue. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Papua New Guinea’s incredible linguistic diversity 20.7.2017. The Economist. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Tok Pisin Language - Structure, Writing & Alphabet 2022. MustGo. Viitattu 18.6.2022. (englanti)
- ↑ ScriptSource - Tok Pisin written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 18.6.2022.
- ↑ a b Tok Pisin language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 18.6.2022.
- ↑ Tok Pisin Phrasebook 2022. tokpisin.info. Arkistoitu 18.6.2022. Viitattu 18.6.2022. (englanti)
- ↑ Tok Pisin | language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Wantok 2022. abc.net.au. Viitattu 18.6.2022. (englanti)
- ↑ Tok Pisin Nius 2022. EMTV Online. Viitattu 18.6.2022. (englanti)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
muokkaa- Ethnologue (englanniksi)
- Englanti–tok-pisin -online-sanakirja (englanniksi)
- Englanti–tok-pisin–motu -online-sanakirja (englanniksi)
- Radio Australian tokpisininkielinen palvelu
- Tok Pisin Nius – EMTV Online
- Agalegan kreoli
- Albanyn hollanti†
- Antiilien kreoli
- Berbicen hollanti†
- Ceylonin hollanti
- Chagossialainen kreoli
- Chavacano
- Fa D’ambu
- Guadeloupen kreoli
- Haitin kreoli
- Hiri-motu
- Karipúna
- Kituba
- Kreyol
- Krio
- Kriol
- Louisianan kreoli
- Mohawk hollanti†
- morisyen
- Neekerihollanti†
- Norfuk
- Palenquero
- Papiamentu
- Petjo
- Pijin
- Pitcairnin kieli
- Ranskan Guayanan kreoli
- Réunioninkreoli
- Seychellien kreoli
- Skepi†
- Sranantongo
- Tayo
- Tok-pisin
- Unserdeutsch
- nihongo
- betawi
- patuá
- norfuk