Tämä artikkeli kertoo Uuden-Seelannin territoriosta. Tokelau on myös kylä Tuvalulla.

Tokelau on kolmesta trooppisesta koralliatollista koostuva Uuden-Seelannin territorio eteläisellä Tyynellä valtamerellä. Sitä kutsutaan joskus myös vanhalla, vuoteen 1946 asti käytössä olleella nimellään The Union Islands. Vuoteen 1976 saakka territorion virallinen nimi oli Tokelausaaret (engl. Tokelau Islands), mutta nykyään siitä käytetään myös virallisissa yhteyksissä lyhyempää nimeä Tokelau.

Tokelau

Valtiomuoto Itsehallinnollinen osa Uutta-Seelantia
Kuningas
Hallinnoija
Charles III
Don Higgins
Ulu-o-Tokelau Alapati Tavite
Pääkaupunki ¹ Ei ole[1]
9°10′06″S, 171°48′35″W
Pinta-ala
– yhteensä 12 km² (sijalla 240)
– josta sisävesiä 0
Väkiluku (2021) 1 501 (sijalla 233)
– väestötiheys 115,3 as. / km²
– väestönkasvu -0,011 % (2011)
Viralliset kielet tokelau, englanti [2]
Valuutta Uuden-Seelannin dollari (NZD)
BKT (2017)
– yhteensä 9 406 225 USD  (sijalla 226)
– per asukas 6 275 USD
HDI () Ei arvioitu [3] (sijalla )
Aikavyöhyke UTC+13
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
– Hallinnollinen asema Uuden-Seelannin alueena

19. lokakuuta 1974
Lyhenne TK
Kansainvälinen
suuntanumero
+690
Tunnuslause Tokelau mo te Atua
Kansallislaulu God Save the King

¹Tokelaun kolmella atollilla on omat keskuksensa.

Tokelaun kolme atollia ovat Fakaofo, Nukunonu ja Atafu. Maantieteellisesti saaristoon kuuluu myös Olohega (Swains Island), joka kuitenkin hallinnollisesti on osa Amerikan Samoaa. Tokelaulla on ollut pyrkimyksiä saavuttaa autonomia ja päästä Uuden-Seelannin liitännäisvaltioksi, kuten Cookinsaaret ja Niue. Tokelaun naapurimaat ovat Kiribati, Tuvalu, Samoa, Amerikan Samoa ja Cookinsaaret.

Maantiede ja luonto

muokkaa
 
Tokelaun kartta

Tokelaun kolme pääasiallista atollisaarta sijaitsevat linjassa keskenään noin 430 kilometrin päässä muista saarista. Merkittävin yhteys ulkomaailmaan on Samoa. Myös saarten keskinäiset välimatkat ovat suuret. Nukunonoun ja Atafun välillä on matkaa noin 92 kilometriä ja Nukunonoun ja Fakafoton välillä on etäisyyttä noin 64 kilometriä.[4] Tokelaun saaret ovat tyypillisiä atolleja eli tavallisesti ryhmiä saaria, jotka ympäröivät laguunia. Korkeimmat kohdat ovat vain viiden metrin korkeudella merenpinnasta. Yhteensä saaria ja särkkiä Tokelaulla on noin 128.[5] Koko maan pinta-ala on vain noin 12 km²[1]. Koralliatolleille tyypillisesti Tokelaun saarten maaperä on ohut ja hedelmätön. Se myös pitää vettä huonosti. Yleisimmät kasvilajit ovat kairapalmut ja kookospalmu. Atolleilla on useita eri lintulajeja, joista suuri osa on muuttolintuja. Muu eläimistö koostuu lähinnä rotista, liskoista ja vapaasti laiduntavista sioista.[5] Vuonna 2010 Tokelau perusti 290 000 neliökilometrin kokoisen valaidensuojelualueen merialueelleen[6].

Atollit

muokkaa
Atollin nimi Pinta-ala Asukasluku (2016)[7]
Atafu 3,5 km² 541
Fakaofo 4,0 km² 506
Nukunonu 4,7 km² 452

Historia

muokkaa
 
Fakaofon asukkaita vuonna 1849 julkaistussa piirroksessa.

Polynesialaiset siirtolaiset asuttivat Tokelaun noin 1 000 vuotta sitten, mutta se yhtenäistyi vasta 1700-luvulla. Tuolloin Fakaofo valloitti aiemmin itsenäiset Atafun ja Nukunonun saaret useiden sotien jälkeen.[8] Tiettävästi ensimmäinen eurooppalainen Tokelaulla oli Nukunonoun havainnut Edward Edwards vuonna 1765. Vuonna 1841 yhdysvaltalainen tutkimusryhmä vietti alueella useita päiviä tutkien aluetta ja tehden siitä katsauksen.[2] 1820-luvulta lähtien Tokelaulla alkoi käydä valaanpyytäjiä Britanniasta ja Yhdysvalloista. Alueelle alkoi saapua lähetyssaarnaajia 1840-luvulta lähtien. Lähetyssaarnaajia tuli sekä katolilaisten että protestanttien tahoilta. Lähetyssaarnaajat tulivat lähinnä Samoalta. 1850-luvulla ranskalainen lähetyssaarnaaja Pierre Batailon siirsi noin 500 Tokelaun asukasta Wallisin saarelle hänen pelätessään näiden muuten kuolevan nälkään. Hieman myöhemmin 1860-luvulla Perusta tulleet orjakauppiaat veivät mukanaan 250 tokelaulaista. Tuolloin määrä vastasi noin puolta Tokelaun asukasluvusta. Saarten asukkaiden määrä oli orjakaupan ja tautien takia huvennut noin tuhannesta 200:n. Yrittäessään pelastaa loput asukkaat Tokelau pyysi pääsyä Britannian suojelualueeksi ja alueesta tuli brittien siirtomaa vuonna 1889. Tokelausta tuli osa Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattia.[8]

1900-luvun alussa monet tokelaulaiset lähtivät Gilbertsaarille ja Banabaan töihin fosfaattikaivoksille. Uusi-Seelanti sai Tokelaun vastuulleen vuonna 1925 ja sen jälkeen muuttovirta kääntyi Samoalle.[8] Tokelaun nimestä tuli virallinen vuonna 1946 ja vuonna 1948 siitä tuli oma erillinen alueensa. Tokelau oli pitkään ollut hallinnollisesti osa Samoaa.[2] Samoan itsenäistyttyä vuonna 1962 monet Samoalle muuttaneet muuttivat Uuteen-Seelantiin.[8] Vuonna 1992 solmittiin sopimus, jolla mahdollistettiin Tokelaun oman kansallisen parlamentin perustaminen[2]. Vuonna 2005 Tokelau kärsi pahoin Percy-nimen saaneesta syklonista[9].

Politiikka ja hallinto

muokkaa

Tokelaun valtion päämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Charles III, jota Tokelaulla edustaa hallinnoija (engl. Administrator). Hänet nimittää virkaansa Uuden-Seelannin hallitus.[10] Hallinnoija käyttää toimeenpanevaa valtaa, mutta toimii Uuden-Seelannin ulkoministeriön alaisuudessa, joka viime kädessä mm. hyväksyy Tokelaun vuosibudjetin.[11] Nykyisenä hallinnoijana toimii Don Higgins, joka aloitti virassaan vuonna 2022.[12] Ulu-o-Tokelau, joka vastaa hallituksenpäämiestä, on 12. maaliskuuta 2024 lähtien ollut Alapati Tavite.[13] Hallituksenpäämiehen tehtävä vaihtuu kolmen faipulen eli kylänvanhimman kesken, ja nimityksen tekee faipuleiden neuvosto.[14] Kolme faipulia muodostavat myös maan kabinetin.

Parlamentti (engl. General Fono) koostuu 20 edustajasta, jotka valitaan yleisillä vaaleilla kolmen vuoden ajaksi. Hallintoalueista Atafulta ja Fakafotolta valitaan seitsemän edustajaa kummastakin, Nukunonulta valittaessa kuusi. Viime vaalit järjestettiin 2008 ja kaikki valitut olivat sitoutumattomia.[1] Jokaisessa saaressa on Taipulega-niminen neuvosto ja jokaiselta saarelta valitaan myös pulenuku-niminen pormestari. Vuoden 2006 helmikuussa Tokelaulla järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä, mutta itsenäisyyden kannattajat hävisivät pienellä äänimäärällä. Valtaa on kuitenkin viime aikoina keskitetty yhä enemmän Tokelaulle itselleen Uudelta-Seelannilta.[8]

Tokelaulla on vain muutama poliisi ja vankilajärjestelmää ei ole lainkaan. Rangaistuksena rikoksesta toimii lähinnä yhteisön halveksunta. Muita rangaistusmuotoja ovat sakot tai yhteiskuntapalvelus.[15][16]

Tokelaulla ei ole varsinaista pääkaupunkia, vaan kolmella atollilla on omat hallinnolliset keskuksensa.[2] Atafu on kuitenkin suurin asutuskeskus.[10]

Tokelaulaiset ovat Uuden-Seelannin kansalaisia ja oikeutettuja joihinkin maan sosiaalietuuksiin. Lisäksi tokelaulaiset saavat hakea Uuden-Seelannin passia.[17][18]

Talous

muokkaa

Tokelaun talous on riippuvainen Uudesta-Seelannista tulevasta avusta. Uusi-Seelanti antaa taloudellista apua vuosittain noin 9 miljoonan Uuden-Seelannin dollarin edestä.[16] Merkittävä tulojen lähde on myös maan ulkopuolella elävien tokelaulaisten maahan lähettämät rahat[2]. Talouden ongelmia ovat etenkin luonnonvarojen puute ja maan syrjäinen sijainti. Tokelaun bruttokansantuote oli vuoden 1993 arvion mukaan 1,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä teki henkilöä kohden 1 000 dollaria. Maatalouden tärkeimmät tuotteet ovat kookospähkinät, kopra, leipäpuu, papaijat, banaanit, siat, siipikarja, vuohet ja kala. Teollisuutta on vain vähän ja se valmistaa pääasiassa kopraa, puutöitä ja käsitöitä. Tärkeitä tulojen lähteitä ovat myös postimerkit ja kolikot. CIAn The World Factbookin mukaan Tokelau vei vuonna 2002 tuotteita 0:n dollarin edestä ja toi maahan tuotteita 969 200:n dollarin edestä.[1]

Väestöjakauma

muokkaa

Tokelaun asukasluku oli vuoden 2016 väestönlaskennassa 1 499 henkilöä. Kasvua oli 6,2 prosenttia verrattuna vuoden 2011 väestönlaskentaan, jolloin asukasluku oli 1 411. Vuonna 2016 asukkaista 31,7 % oli 0–14-vuotiaita, 61,2 % 15–64-vuotiaita ja 7,1 % yli 64-vuotiaita.[19] Muualla Uudessa-Seelannissa asuu yli 7000 tokelaulaista.[18]

Tokelaun asukkaat ovat polynesialaisia ja läheistä sukua samoalaisille, tuvalulaisille ja cookinsaarelaisille. Tokelaun ongelmana on ollut pitkään liian suuri asukasluku, mutta tilanne on helpottunut maastamuuton myötä. Suuria Tokelaulta tulleiden yhteisöjä on Samoalla, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Uudessa-Seelannissa asuu noin 6 500 tokelaulaista. Asukkaat ovat keskittyneet pääsiassa kolmen suurimman saaren kyliin.[16] Kongregationalistit muodostavat 70 % väestöstä katolilaisten muodostaessa 28 %. Muihin kirkkoihin kuuluu 2 % väestöstä.[1]

Kulttuuri

muokkaa

Uskonto

muokkaa
 
Katolilainen kirkko Nukuonolla.

Tokelaun väestö on varsin uskonnollista ja vain pieni vähemmistö ei kuulu maan kahteen suurimpaan kirkkoon. Etenkin sunnuntait on usein omistettu kirkkomenoille. Työ ja muutamat muut asiat on kielletty sunnuntaisin, vaikkakin asian suhteen ei olla yhtä tiukkoja Nukunonulla. Atafu on suurimmaksi osaksi protestanttinen, Nukunona katolilainen ja Fakafotolla on suuria määriä molempia. Ennen kristinuskon saapumista Tokelaulaiset palvoivat Tui Tokelau-nimistä jumalaa.[4]

Urheilu

muokkaa

Tokelaulla harrastetaan myös Samoalla ja Uudessa-Seelannissa tuttuja urheilulajeja. Rugby, verkkopallo ja kilikiti-nimellä tunnettu polynesialainen kriketin muoto ovat urheilulajeista suosituimpia.[16] Kilkitissä kentällä on samaan aikaan kaikki mahdolliset pelaajat, mikä Tokelaulla saattaa tarkoittaa jopa noin viittäkymmentä pelaajaa molemmin puolin. Kilkitissä osuma mereen tai laguuniin lasketaan kuuden pisteen arvoiseksi.[4]

Ruoka ja juoma

muokkaa

Perinteinen tapa valmistaa ruokaa Tokelaulla on sen kypsentäminen maauuneissa. Nykyisin monissa talouksissa on tosin kerosiinilla toimivat uunit. Perinteinen ruoka koostuu lähinnä kalasta, bataatista, leipäpuusta, tarosta sekä sian- ja siipikarjan lihasta. Valmista ruokaa tuodaan Tokelaulle noin 12 päivän välein. Juomaveden vähäisyyden ja kerätyn veden tunkkaisuuden takia olut on suosittu juoma. Oluen myynti on kuitenkin tiukasti säännösteltyä etenkin Atafun saarella. Kalave on paikallista kookospähkinöistä tehtyä alkoholipitoista juomaa.[5]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d e Tokelau The World Factbook. CIA. Arkistoitu 27.5.2016. Viitattu 6.7.2011. (englanniksi)
  2. a b c d e f Information Bulletin on Tokelau New Zealand Ministry of Foreign Affairs and Trade. Viitattu 6.7.2011. (englanniksi)
  3. VSA in Tokelau VSA. Viitattu 6.7.2011. (englanniksi)
  4. a b c Lonely Planet 2006, s. 683
  5. a b c Lonely Planet 2006, s. 684
  6. Tokelau declares whale sanctuary in South Pacific BBC News. BBC. Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)
  7. Final population counts: 2016 Tokelau Census (PDF) (s. 4) Tokelau National Statistics Office. Viitattu 5.7.2024. (englanniksi)
  8. a b c d e Lonely Planet 2006, s. 680
  9. Lonely Planet 2006, s. 681
  10. a b Tokelau profile BBC News. 15.2.2012. Viitattu 2.9.2024. (englanti)
  11. Administration On-Going Government of Tokelau. 2024. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  12. New Administrator of Tokelau announced The National Tribune. 31.5.2022. Viitattu 2.9.2024. (englanti)
  13. Countries T rulers.org. 2024. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  14. Visit by the Ulu-o-Tokelau The Governor-General of New Zealand. 26.3.2024. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  15. Government Government of Tokelau. 2024. Viitattu 9.7.2024. (englanniksi)
  16. a b c d Lonely Planet 2006, s. 682
  17. Tokelau Government On-Going Government of Tokelau. 2024. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  18. a b About Tokelau New Zealand Ministry of Foreign Affairs and Trade. 2024. Viitattu 2.9.2024. (englanti)
  19. 2016 Tokelau Census of Population and Dwellings (.xlsx) (taulukko 1.1.1) Tokelau National Statistics Office. Viitattu 7.7.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
Intern 1
iOS 1
OOP 2
os 39