Tsna
Tsna (ven. Цна) eli Tsnajoki Venäjällä Tverin alueen Vyšni Volotšokin piirissa virtaava 160 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Olhavanjoen valuma-alueen 848 kilometriä pitkän pääuoman latvaosuuden [a].[1][2][c]
| Tsna Цна |
|
|---|---|
 Tsna-joki Vyšni Volotšokin kaupungin keskustassa. |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Venäjä |
| Alue | Tverin alue |
| Piiri | Vyšni Volotšok |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Nevan vesistö |
| Valuma-alue | Tsnan valuma-alue |
| Pinta-ala | 4 140 km² [1] |
| Pääuoman pituus | 848 km [a] |
| Pääuoman osuudet | Olhavanjoki ←Ilmajärvi ←Msta ←Tsna |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Valdain ylänkö |
| Laskupaikka | Mstino [1] |
| Läpivirtausjärvet | Vyšni Volotšokin tekojärvi |
| Esteet | tekojärven padot |
| Sivu-uomat | Šlina, Belaja, Krasenka |
| Taajamat | Vyšni Volotšok |
| Mittaustietoja | |
| Laskukorkeus | 154 m [b] |
| Pituus | 160 km [1] |
| Keskivirtaama | 12,3 m³/s [2] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Joen kulku
muokkaaJoki alkaa Valdain ylänköön kuuluvilla Tsninin ylängön soilta. Seutu muodostaa vedenjakajavyöhykkeen Volgan vesistön suuntaan. Aluksi purona alkava joki virtaa etelään ja lounaaseen päin. Parinkymmenen kilometrin jälkeen kääntyy joki ensin kohti pohjoista ja lopulta kohti koillista. Joki laskee alajuoksulla Vyšni Volotšokin tekojärveen, joka on padottu muodostamaan korkean vesivaraston Vyšni Volotšokin vesitien kanavalle, joka yhdistää Tsnan itään virtaavaan Tvertsaan. Tvertsa on Volgan vesistön latvahaaroja ja se on osa ikivanhaa Itämeren ja Kaspainmeren yhdistävää vesistöreittiä. Järveä reunustavan padon jälkeen Tsna mutkittelee suuresti virratessaan 7 kilometriä Vyšni Volotšokin keskustan läpi. Joki laskee kaupunkialueen ulkopuolella Mstinoon, joka on vuorostaan Mstajokeen muodostettu tekojärvi. Joen suisto on liejuinen ja 10–30 m leveä lähde?.[d]
Historia
muokkaaViikinkien idäntie kulki Laatokasta Olhavanjokea Ilmajärvelle ja siitä eteenpäin ylävirtaan Mustajokea ja Tsnajokea pitkin Valdain ylängölle. Ylängöllä sijaitsi kuivanmaan vetotaival Tvertsajoelle, josta matka jatkui alavirtaan Volgalle. Vesitie tunnetaan jo varjagiajoilta asti.[3] Tästä on todisteena huomattavat arkeologiset löydöt näiden jokien varsilta.[4][5][6][d]
Vyšni Volotšokin vesitie rakennettiin vanhan viikinkien idäntien reitille 1700-luvulla. Tämä kanavajärjestelmä oli 1700–1800-luvuilla Venäjän tärkein Euroopan ja Aasian välinen tavarankuljetusreitti. Tsnajoki oli osa tätä vesitietä. Sen merkitys alkoi vähenemään 1860-luvulla rautatien valmistumisen jälkeen. Laivojen koon kasvaessa isommat jokilaivat eivät voineet enää käyttää tätä vesitietä vaan alokoivat käyttämään Volgan–Itämeren vesitietä.[7][c]
-
Tsna alajuoksulla tekojärven yläpuolella -
Joki Vyšni Volotšokissa -
Yläjuoksun kapeampaa uomaa lähellä Petšnikovoa
Tsnan valuma-alue
muokkaa
Yleistä
muokkaaTsnajoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Olhavanjoen valuma-alueeseen, jonka Mstan valuma-alueessa se sijaitsee. Msta, joka alkaa Mstinojärvestä, muodostaa Olhavanjoen valuma-alueen pääuoman keskiosuuden ja Mstinoon laskeva Tsna sen pääuoman latvaosuuden. Pääuomaa on yhteensä 848 kilometriä [a]. Olhavanjoki laskee Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen. Tsnan valuma-alueen pinta-ala on 4 140 neliökilometriä (tai 4 420 km²) ja se onkin suurin Mstinoon laskevista joista. Tsnan keskivirtaamaksi on määritetty 12,3 m³/s mittausasemalla, joka sijaitsee 38 km ylävirtaan aivan toiseksi suurimman sivujoen Belajan alapuolella.[4][8][1][2][d]
Sivu-uomia
muokkaaEnnen Vyšni Volotšokin tekojärven rakentamista oli Tsna joki, jolla oli kaksi yhtäsuurta latvahaaraa. Šlinan asema Tsnaan nähden on sivujoki, vaikka tämän valuma-alue on yhtä suuri. Muista sivujoista ovat maininnan arvoisia Belaja ja Krasenka. Alla olevaan taulukkoon on koottu Tsnan suurimpia sivu-uomia. Joenuoman alajuoksun ja yläjuoksun välinen raja sijaitsee kohdassa, jossa joki kääntyy lounaisesta suunnasta kohti pohjoista. Taulukon tiedot on lueteltu taulukon alla ja niitä on eritelty kullekin joelle taulukon oikeassa sarakkeessa.
| Sivu-uoman nimi |
Nimi ven. |
Etäisyys Mstinosta (km) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| laskee Mstinoon ja jatkaa Mstajokena | |||||||
| Tobolka | Tobolka (Тоболка) | 6 | Vyšni Volotšok | 2 | 2,2,2,4,2,–,– | ||
| Tsninskin kanava | kanal Tsninski (канал Цнинский) | 7 | Vyšni Volotšok | 1,4 | 2,2,2,4,2,–,– | ||
| Tveretskin kanava | kanal Tveretski (канал Тверецкий) | 8 | Vyšni Volotšok | 2,4 | 2,2,2,4,2,–,– | ||
| Šlina | Šlina (Шлина) | 16 | tekojärvi | 102 | 15 | 2 300 | 2,2,2,4,2,3,2 |
| Rvjanka | Rvjanka (Рвянка) | 16 | tekojärvi | 5 | 2,2,2,4,2,–,– | ||
| Tšeremnitsa | Tšeremnitsa (Черемница) | 19 | tekojärvi | 15 | 2,2,2,4,2,–,– | ||
| Baranovka | Baranovka (Барановка) | 26 | tekojärvi | 15 | 52 | 2,2,2,4,2,–,2 | |
| Ljadka | Ljadka (Лядка) | 31 | alajuoksu | 15 | 2,2,2,4,2,–,– | ||
| Belaja | Belaja (Белая) | 39 | alajuoksu | 42 | 286 | 2,2,2,4,2,–,2 | |
| Retšištše | Retšištše (Речище) | 79 | alajuoksu | 16 | 2,2,2,4,2,–,– | ||
| Krasenka | Krasenka (Красенка) | 85 | alajuoksu | 21 | 91 | 2,2,2,4,2,–,2 | |
| Opaš | Opaš (Опаш) | 100 | alajuoksu | 14 | 2,2,2,4,2,–,– | ||
| Sonka | Sonka (Сонка) | 107 | alajuoksu | 16 | 2,2,2,4,2,–,– | ||
| Feškovets | Feškovets (Фешковец) | 123 | yläjuoksu | 12 | 2,2,2,4,2,–,– | ||
| pääuomaa on Feškovetsin yläpuolella vielä 37 kilometriä | |||||||
Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = luettu kunkin sivu-uoman lähteestä ([9]), 3 = luettu venäjänkielisestä Wikipediasta, 4 = katsottu tai mitattu Internetin karttapalvelusta kuten esimerkiksi Google Maps tai ACME
Järviä
muokkaaTsnan valuma-alueella on tekojärven lisäksi vähän järviä. Sonkajoen uomassa sijaitsee suurehko järvi Sonino (Сонино [10]). Šlinajoen laajalla valuma-alueella on järviä enemmän. Niistä voidaan mainita esimerkiksi Šlino (Шлино), Glybi (Глыби), Belje, Tihmen (Тихмень), Kamennoje (Каменное), Granitšnoje (Граничное), Seremo (Серемо), Martjušino (Мартюшино), Starožil (Старожил) ja Šlintso (Шлинцо).[11] Tsnan suurin järvi on Vyšni Volotšokin tekojärvi [12], jonka vedenpintaa on aikoinaan nostettu vesitien laivaliikenteen mahdollistamiseksi.[7]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaaHuomioita
muokkaa- ↑ a b c Pääuoman muodostumista ja sen pituutta on seostettu ja arvioitu artikkelissa Olhavanjoen valuma-alue kappaleessa ”Pääuoma”.
- ↑ Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Мстино.
- ↑ a b Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Цна (река, впадает в Мстино).
- ↑ a b c Asia tarkistettu Internetin karttapalvelusivustoilta kuten esimerkiksi Yandex, GeoMaps, Google Maps tai ACME.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e Tsna, Цна (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 29.3.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b c Tsna, Цна Suuressa neuvostosanakirjassa. 3. laitos, 1969–1978. Viitattu 29.3.2022. (venäjäksi)
- ↑ Ulla Ehrensvärd-Pellervo Kokkonen-Juha Nurminen: Mare Balticum 2000 vuotta Itämeren historiaa, s. 35. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1997. ISBN 951-1-13985-1
- ↑ a b Olhavanjoki (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 24.3.2022. (venäjäksi)
- ↑ Ilmajärvi, Ильмень (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 29.3.2022. (venäjäksi)
- ↑ Msta, Мста (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 24.3.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b Vyšni Volotšokin vesistöjärjestelmä, Вышневолоцкая водная система Suuressa neuvostosanakirjassa. 3. laitos, 1969–1978. Viitattu 29.3.2022. (venäjäksi)
- ↑ Mstino, Водохранилище Мстино (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 29.3.2022. (venäjäksi)
- ↑ Tsna, Цна (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 7.4.2022. (venäjäksi)
- ↑ Sonka, Сонка (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 31.3.2022. (venäjäksi)
- ↑ Šlina, Шлина (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 31.3.2022. (venäjäksi)
- ↑ Vyšni Volotšokin tekojärvi, Водохранилище Вышневолоцкое (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 31.3.2022. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta (venäjäksi)