Turun konserttitalo
Turun konserttitalo sijaitsee Turussa Puutorin pohjoispäässä Aninkaistenkatu 9:ssä. Konserttitalon suunnitteli arkkitehti Risto-Veikko Luukkonen ja rakennus valmistui vuonna 1952, eli se on Suomen ensimmäinen konserttitalo.[1] Se on Turun filharmonisen orkesterin kotisali, kunnes Aurajokirantaan valmistuu uusi Turun musiikkitalo Fuuga arviolta vuonna 2026[2].
| Turun konserttitalo | |
|---|---|
 Turun konserttitalo |
|
| Osoite | Aninkaistenkatu 9 |
| Sijainti | Turku Puutori |
| Rakennustyyppi | konserttitalo |
| Valmistumisvuosi | 1952 |
| Suunnittelija | Risto-Veikko Luukkonen |
| Käyttäjä | Turun filharmoninen orkesteri |
 |
|
Turun konserttitalo edustaa funktionalistista tyylisuuntaa. Konserttitalon rakentaminen toteutettiin Turun ystävyyskaupungin Göteborgin lahjoitusvaroilla. Yhteistyön ja talon rakentamisen symboliksi pystytettiin Konserttitaloa vastapäätä olevalle Puutorilla Wäinö Aaltosen veistos Kun ystävyyssuhteet solmitaan. Patsaan kaksoiskappale on Göteborgissa kaupunginpuistossa.[3]
Virallisesti talo oli pula-aikana valmistuessaan koko korttelin laajuisen monialaisen ammattikoulun yksikön juhlasali. Nykyiseltä nimeltään Turun ammatti-instituutin Aninkaisten yksikkö toimii kiinteistössä edelleen.
Saleja on yksi ja sen akustiikan on suunnitellut Paavo Arni[1]. 1980-luvun alussa Helsingin Sanomien ammattilaiskyselyssä Turun konserttitalo sai Suomen silloisista konserttisaleista eniten mainintoja hyvästä akustiikastaan.[4] Saliin mahtuu yleisöä 1002 henkilöä, 633 alapermannolle ja 369 yläpermannolle.[5] Konserttitalolla järjestetään konserttien lisäksi myös konferensseja, näyttelyitä, messuja ja muita tapahtumia.
Vuonna 1956 Turun konserttitalossa järjestettiin tapahtuma, jota mainostettiin Turun Sanomien ilmoituksessa rock-konserttina – musiikkityyli joka oli juuri rantautumassa Suomeen. Konsertti aiheutti levottomuuksia ja Turun Sanomat uutisoi rakennuksesta poistetuista häiriköistä.[6] Konserttitalossa on vieraillut aikojen saatossa kansainvälisiä huippuorkestereita ja -artisteja, kuten Demis Roussos, Duran Duran, Free, Hep Stars, Kinks, Procol Harum ja Thin Lizzy.[7]
Vuonna 2016 konserttitalon kävijämäärä oli 116 808.[8]
Uusi konserttitalo
muokkaaTeknisen käyttöikänsä päähän tulleen konserttitalon korvaa 2020-luvun puolivälissä Turun musiikkitalo Fuuga, jonka sijaintipaikaksi on valittu Itsenäisyydenaukio Turun kaupunginteatterin ja Wäinö Aaltosen museon välissä Aurajoen itärannalla[9].
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Turun konserttitalon historia ja arkkitehtuuri tfo.fi. 8.8.2011. Turun kaupunki. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 4.10.2013. (suomeksi) (englanniksi)
- ↑ Riihinen, Eleonoora: Turussa iloitaan uudesta musiikkitalosta, jota aletaan rakentaa jo lähiviikkoina. Helsingin Sanomat, 22.8.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ Konserttitalon historiaa Turun Filharmoninen orkesteri ja Turun konserttitalo -sivusto. Viitattu 12.7.2018.
- ↑ Parjo, Mauri: Hyvä akustiikka on jo suunniteltavissa. Helsingin Sanomat, 28.3.1981, s. 23.
- ↑ TFO - Konserttitalon salikartta TFO. Viitattu 12.7.2018.
- ↑ Kun rock villitsi Turun Turun Sanomat. 27.8.2006. Arkistoitu 12.7.2018. Viitattu 12.7.2018.
- ↑ Huhtamäki, Mikael: Live In Finland. Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955-1979. Helsinki: Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-8730-3
- ↑ Filharmoninen orkesteri ja konserttitalo 2011–2016 (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017. Turun kaupunki. Viitattu 12.7.2018.
- ↑ Sormunen, Timo: Turun uusi konserttitalo rakennetaan Itsenäisyydenaukioille Rakennuslehti. Kirjoitettu 7.4.2020. Viitattu 18.4.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa