Typpihapoke
Typpihapoke (HNO2) on heikko happo, joka tunnetaan ainoastaan vesiliuoksena tai suoloinaan nitriitteinä. Typpihapoketta käytetään teollisuudessa muun muassa atsoväriaineiden valmistuksessa.[1]
| Typpihapoke | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | HNO2 |
| Moolimassa | 47,018 g/mol |
Rakenne
muokkaaHöyrymäisessä muodossa tasomainen typpihapokemolekyyli voi omaksua joko trans- tai cis-muodon. Näistä trans-muoto on pysyvämpi, koska se on energialtaan alhaisempi.[2]
 |
 |
 |
jossa näytetty sidoskulmat ja sidoksien pituudet |
Valmistus
muokkaaDityppitrioksidi on typpihapokkeen anhydridi, ja sen liuottaminen veteen tuottaa typpihapoketta.[3]
- N2O3 + H2O → 2 HNO2
Typpihapoketta on myös mahdollista valmistaa käsittelemällä jotain nitriittiä, kuten natriumnitriittiä, hapolla esimerkiksi rikkihapolla.[1]
Reaktioita
muokkaaTyppihapoke hajoaa helposti typpimonoksidiksi ja typpihapoksi.[1]
Typpihapoketta käytetään aniliinit diatsoniumsuoloiksi.[4] Tämän vuoksi sitä käytetään atsovärien valmistuksessa.[1]
- HNO2 + ArNH2[5] + H+ → ArN2+ + 2 H2O
Typpihapoketta voidaan käyttää myös hyvin helposti räjähtävän natriumatsidin hävittämiseen.[6]
- 2 NaN3 + 2 HNO2 → 3 N2 + 2 NO + 2 NaOH
Typpihapoke ja DNA
muokkaaTyppihapoke voi aiheuttaa DNA-vaurioita. Tämä johtuu siitä, että typpihapoke deaminoi DNA:n emäksistä guaniinia, adeniinia ja sytosiinia. Deaminaatiotuotteet ovat ksantiini, hypoksantiini ja urasiili. Emäksistä helpoimmin deaminoituu guaniini.[7]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Nitrous acid Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 18.3.2009. (englanniksi)
- ↑ G.W. King & D. Moule: The Ultraviolet Absorption spectrum of nitrous acid in the vapour state. Canadian Journal of Chemistry, 1962, 40. vsk, s. 2057–1065. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 652. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.3.2009). (englanniksi)
- ↑ Makin diazonium salts from phenylamine Chemguide.com. Jim Clark. Viitattu 18.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Ar tarkoittaa aromaattista ryhmää
- ↑ Prudent Practices in the Laboratory: Handling and Disposal of Chemicals 1995. National Academy Press.. Viitattu 18.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Jac A. Nickoloff, Merl F. Hoekstra: DNA Damage and Repair, s. 271. Humana Press, 1998. ISBN 978-0-89603-356-6 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.3.2009). (englanniksi)