Uuden-Seelannin lippu

Uuden-Seelannin lippu koostuu sinisestä (Pantone-väri 293) taustasta, Ison-Britannian Union Jackista ja neljästä punaisesta, valkorajatusta tähdestä, jotka symboloivat Etelän ristiä. Toisin kuin muissa valtioiden lipuissa, joissa on Etelän risti, Uuden-Seelannin lipussa on Etelän ristiin kuuluvista tähdistä vain neljä. Lipun pohjana on toiminut Yhdistyneen kuningaskunnan kauppalaivaston ja siirtokuntien lippu, niin sanottu Blue Ensign, josta myös esimerkiksi Australian lippu on kehittynyt. Nykymuotoista sinistä lippua on käytetty jo vuodesta 1869, mutta virallisen valtiolipun asemaan se nostettiin 24. maaliskuuta 1902. Lipun mittasuhteet ovat 1:2; tähdet eroavat kooltaan toisistaan. Sinisen valtiolipun rinnalla käytössä ovat myös punainen (Pantone-väri 186) versio kauppalippuna ja valkoinen versio merisotalippuna. Uuden-Seelannin lipun sininen väri kuvastaa merta ja taivasta, Etelän risti puolestaan maan sijaintia eteläisellä Tyynellä valtamerellä; Union Jack kuvastaa historiallista yhteyttä Isoon-Britanniaan. Lipun tai sitä esittävän asian tuhoaminen tai vahingoittaminen sen häpäisemistarkoituksessa on Uudessa-Seelannissa rikos. Lippua voi pitää tangossa minä päivänä tahansa.

Uuden-Seelannin nykyinen valtiolippu, jonka asema virallistettiin 24. maaliskuuta 1902.

Vuosina 2015 ja 2016 Uudessa-Seelannissa järjestettiin kaksi kansanäänestystä, joissa päätettiin vaihtoehtoisesta lipusta ja vanhan lipun korvaamisesta ensimmäisen äänestyksen voittaneella lipulla. Viimeinen äänestys päättyi 24. maaliskuuta 2016 ja uusiseelantilaiset päätyivät lopulta säilyttämään vanhan lippunsa 56,6 % äänimäärällä.

Lippujen historia

Yhdistyneiden heimojen lippu

Uuden-Seelannin yhdistyneiden heimojen lippu.

Ajatus Uuden-Seelannin omasta lipusta syntyi, kun Sydneyn tulliviranomaiset ottivat haltuun Hokiangassa rakennetun Sir George Murray -nimisen laivan, koska laiva ei purjehtinut minkään lipun alla. Uusi-Seelanti ei vielä tuolloin ollut Britannian siirtomaa, eivätkä sieltä tulleet laivat voineet rekisteröityä sen lipun alle. James Busby ehdotti lipun käyttöönottoa Uuden Etelä-Walesin kuvernöörille vuonna 1833. Kauppaongelmien ohella Busby näki lipun Uuden-Seelannin maoripäälliköitä yhdistävänä ja yhtenäistä hallintoa helpottavana. Australialaiset viranomaiset suostuivat ja ehdottivat lipuksi malliaan, jossa oli valkoinen tausta, sinisiä horisontaalisia raitoja ja Union Jack vasemmassa yläkulmassa. Busby ei kuitenkaan pitänyt lipusta, koska se ei sisältänyt punaista, joka taas hänen mielestään oli tärkeä uusiseelantilaisia edustava väri. Pastori Henry Williamsille annettiin tehtäväksi suunnitella vaihtoehtoinen lippu ja hän tekikin lopulta kolme erilaista mallia. 20. maaliskuuta 1830 25 maoripäällikköä kutsuttiin koolle Waitangiin ja lippuehdotuksista järjestettiin äänestys. Äänestyksen voitti kolmesta vaihtoehdosta jo ennestään Church Missionary Societyn käytössä ollut lippu, joka sai 25 äänestä 12. Muut kaksi saivat 10 ja 3 ääntä. Busby julisti voittaneen lipun kansallislipuksi. Lippu lähetettiin kuningas Vilhelm IV:lle hyväksyttäväksi ja hän hyväksyikin sen. Lippu tuli sittemmin tunnetuksi yhdistyneiden heimojen lippuna.

Uuden-Seelannin lippu

Ensimmäinen Blue Ensigniin perustunut lippu

Waitangin sopimuksen jälkeen 1840 Uudessa-Seelannissa Union Jack korvasi käytössä yhdistyneiden heimojen lipun. Union Jack säilyi käytössä yhdessä maan oman lipun tai sen sijasta aina 1950-luvulle saakka. Uuden-Seelannin oman lipun juuret ovat vuoden 1865 määräyksessä, jonka mukaan siirtomaahallinnon omistamien laivojen tuli käyttää sinistä lippua, jossa oli siirtomaan tunnukset. Uudella-Seelannilla ei ollut virallisia tunnuksia, joten sen laivat käyttivät aluksi pelkkää sinistä lippumallia. Vuonna 1867 tunnukseksi otettiin punaisella kirjoitettu NZ. Vuonna 1869 tämä tunnus korvattiin lipulla, johon oli kuvattu neljällä punaisella valkoreunaisella tähdellä etelän risti. Vuonna 1899 otettiin käyttöön viestilippu, joka oli muuten identtinen aiemman lipun kanssa, mutta punaiset tähdet oli sijoitettu valkoiseen ympyrään. Versio levisi käyttöön julkisissa rakennuksissa ja vaikka sitä kuvailtiin aluksi oikean lipun vääristykseksi, siitä tuli yleinen patrioottinen symboli buurisodan aikaan. Pääministeri Richard Seddon yritti vuonna 1900 tehdä sinisestä lipusta punaisilla tähdillä maan virallista lippua. Hanke kaatui kuitenkin kuvernööri Robert Stoutin vastustukseen ja lippu tuli lopulta käyttöön vain rajoitetussa määrin Uuden-Seelannin omistamilla laivoilla. Lippua yritettiin virallistaa jälleen 5. marraskuuta 1901 ja kuningas hyväksyi sen 24. maaliskuuta 1902. 27. kesäkuuta 1902 lippu määriteltiin virallisesti. Lippua koskevia lakeja muutettiin vielä tämän jälkeen vuosina 1903, 1908 ja 1981.

Muut viralliset liput

Uudessa-Seelannissa käytetään virallisissa yhteyksissä Uuden-Seelannin varsinaisen lipun lisäksi kuutta eri lippua. Kuningattaren lippu otettiin käyttöön vuonna 1962 ja se symboloi Elisabet II:n asemaa Uuden-Seelannin kuningattarena. Nykyinen kenraalikuvernöörin lippu otettiin käyttöön vuonna 2008. Se korvasi aiemman vuodesta 1937 käytössä olleen lipun. Uuteen-Seelantiin rekisteröidyt kauppalaivat käyttävät lippua, joka on pohjaväriltään punainen, mutta muuten sama normaalin lipun kanssa. Valkopohjaista lippua käyttää puolestaan laivasto. Ilmavoimien lipussa etelän ristin tilalle on kuvattu ilmavoimien symboli ja kirjaimet NZ. Myös siviili-ilmaliikenteellä on oma lippunsa.

• Muut viralliset liput
• 
  Kuningattaren lippu (1962–2022)
• 
  Kenraalikuvernöörin lippu
• 
  Kauppalippu
• 
  Merisotalippu
• 
  Ilmavoimien lippu
• 
  Siviili-ilmaliikenteen lippu

Ehdotukset lipun vaihtamiseksi

Kyle Lockwoodin suunnittelema vaihtoehtoinen lippu.

Joidenkin mielestä Uuden-Seelannin lippu muistuttaa liikaa Australian lippua ja samoin kuin Australiassa, jotkut ovat sitä mieltä, että on mautonta, että lippu sisältää toisen valtion lipun. Kansanedustaja Allan Highet herätti keskustelua lipun vaihtamisesta vuonna 1979, mutta mitään konkreettista ei tehty. Myös kansanedustaja Russell Marshall ehdotti lipun vaihtamista vuonna 1988. Vuosina 1979 ja 1984 tehdyissä kyselyissä kansan enemmistö on kuitenkin vastustanut lipun vaihtamista. Vuonna 1989 Listener-lehti järjesti vaihtoehtoisen lipun suunnittelukilpailun. Siihen osallistuneista 600 lippuehdotelmasta valittiin seitsemän, joihin kuuluivat myös nykyinen lippu ja yhdistyneiden heimojen lippu. Järjestetyssä äänestyksessä Uuden-Seelannin lippu voitti. Väittelyä lipun vaihtamisesta on käyty myös 1990- ja 2000-luvuilla. Vuonna 2011 järjestetyn kyselyn mukaan 72 prosenttia vastusti lipun vaihtamista.

Kansanäänestys

Uuden-Seelannin lipusta järjestettiin 2015–2016 kaksi kansanäänestystä, joista ensimmäisessä päätettiin vaihtoehtoisen lipun ehdokkaasta ja toisessa sen käytöstä nykyisen lipun sijaan. Ehdotuksia vaihtoehtoisesta lipusta esitettiin yhteensä yli 10 000. Ensimmäisen äänestyksen voitti Kyle Lockwoodin suunnittelema lippu, jossa on valkoinen hopeasaniaisen (Cyathea dealbata) lehti mustalla ja sinisellä pohjalla sekä nykyisen lipun tapaan Etelänristin tähdet. Äänestykseen osallistui noin 48 prosenttia Uuden-Seelannin äänioikeutetuista. Nykyisen lipun korvaamisesta järjestetyn kansanäänestyksen äänestysaika alkoi 3. maaliskuuta ja päättyi 24. maaliskuuta 2016. Viimeisessä äänestyksessä äänesti arviolta 2,1 miljoonaa äänioikeutettua ja heistä 56,6 % äänesti vanhan lipun säilyttämisen puolesta.

Kansanäänestyksen järjestämiseen käytettiin noin 26 miljoonaa dollaria ja oppositio kritisoikin maan pääministeri John Keytä sen järjestämisestä. Key kannatti lipun vaihtamista ja puolusti kansanäänestystä sanoen sen herättäneen tärkeää keskustelua, vaikka lipun vaihtamiseen ei lopulta päädyttykään.

Aiheesta muualla

• Uuden-Seelannin kulttuuriministeriön sivut (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)

Oseanian liput

• Amerikan Samoa
• Australia
• Cookinsaaret
• Fidži
• Guam
• Havaiji
• Kiribati
• Marshallinsaaret
• Mikronesia
• Nauru
• Niue
• Norfolkinsaari
• Palau
• Papua-Uusi-Guinea
• Pitcairn
• Pohjois-Mariaanit
• Ranskan Polynesia
• Salomonsaaret
• Samoa
• Tokelau
• Tonga
• Tuvalu
• Uusi-Kaledonia
• Uusi-Seelanti
• Vanuatu
• Wallis ja Futuna