Uusbarokki

Uusbarokki on huonekaluissa, taiteessa, arkkitehtuurissa ja kulttuurissa noin 1870–1900 (erityisesti 1880–1890) esiintynyt kertaustyyleihin kuuluva rakennus- ja sisustustyyli, joka ajallisesti sijoittui uusrenessanssin ja uusrokokoon väliin.

Palais Garnier (1861–1874) on uusbarokin (Beaux-Arts) arkkitehtuurin kulmakiviä.

Herrenchiemsee on Baijerin kuningas Ludvig II:n rakentama palatsi, jonka esikuvana oli Versailles’n palatsi Pariisin lähistöllä.

Ranskassa ja myös Yhdysvalloissa tyylistä käytetään nimitystä beaux-arts. Nimityksen taustalla on Pariisin École Nationale Supérieure des Beaux-arts -taidekorkeakoulu, jossa useat 1800-luvun lopun arkkitehdit opiskelivat.^[1] Ranskalainen määritelmä sijoittaa beaux-arts -tyylin myöhäiseksi uusklassismin ilmentymäksi.

Uusbarokki sopi näyttävänä tyylisuuntana teattereihin.^[2] Helsingissä se on kuitenkin harvinainen tyyli^[3].

Ominaispiirteet

Uusbarokin ja Beaux-Arts -tyylin ominaispiirteinä voidaan pitää seuraavia päälinjoja:

symmetria
tilojen hierarkia, joitain tiloja pidettiin jalompina kuin toisia
enemmän tai vähemmän täydellinen aiempien tyylin hyväksikäyttö ja näiden sekoittaminen
arkkitehtonisten yksityiskohtien tarkkuus, joka ilmeni pieninä yksityiskohtina
värityksen moninaisuus, joskin vain eräissä tapauksissa
rakenteiden monumentaalisuus ja suurisuuntaisuus, joka oli tyypillistä julkisille rakennuksille.

Arkkitehtuuri

Suomessa

Näsilinna, Tampere, K. A. Wrede^[4]
Luonnontieteellinen museo, Helsinki, Lev Šiško^[3]
Rauhankappeli, Helsinki, Lev Šiško^[5]

Pariisissa

Yhdysvalloissa

Bostonin yleinen kirjasto, Massachusetts
Carnegie Hall, New York
Vanderbiltin marmoritalo
Grand Central Terminal, New York
New York Public Library, New York
Taidemuseo, San Francisco
The Waldorf, New York

Muualla maailmassa

Monte Carlon kasino, Monaco
Alferakin palatsi, Taganrog, Venäjä
Ashton Memorial, Lancaster, Englanti
Beloselski-Belozerskin palatsi, Pietari, Venäjä
Christiansborgin linna, Kööpenhamina, Tanska
Ortaköyn Moskeija, Istanbul, Turkki
Dolmabahçen palatsi, Istanbul, Turkki
Beylerbeyin palatsi, Istanbul, Turkki
Çırağanin palatsi, nykyisin hotelli, Istanbul, Turkki
Mole Antonelliana, Torino, Italia
Semperoper, Dresden, Saksa
Bode-museo, Berliini, Saksa
Herrenchiemsee, Baijeri, Saksa
Linderhof, Baijeri, Saksa
Justizpalast, München, Baijeri, Saksa
Nürnbergin päärautatieasema, Nürnberg, Saksa
Ruotsin valtiopäivätalo, Tukholma, Ruotsi
Burgtheater, Wien, Itävalta
Hofburgin uusi linna, Wien, Itävalta
Széchenyin terveyskylpylä, Budapest, Unkari
Entinen kuninkaallinen palatsi, nykyisin kansallinen taidemuseo, Sofia, Bulgaria
Akasakan palatsi, Tokio, Japani
Oslon postitalo, Oslo, Norja

Lähteet

Curl, James Stevens: Dictionary of architecture. Oxford University Press 1999. ISBN 0-19-210006-8

Viitteet

↑ Curl 1999, s. 64
↑ Piritta Hannula ja Marja Salonen: Kertaustyylit – kaupunkipalatsien ja huviloiden aika Rakennukset kertovat – perustietoa asukkaille. 2007. Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto. Viitattu 1.7.2019.
↑ ^a ^b Luonnontieteellisen museon historiaa Luomus.fi. Viitattu 1.7.2019.
↑ Niina Ketonen: Näsilinna ja Finlaysonin palatsi Koskesta voimaa. Viitattu 31.3.2020.
↑ Katajanokka, Hökkelikylästä kivikaupungiksi, Rauhan kappeli Helsinki kehyksissä. Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 1.7.2019.

Aiheesta muualla

Kertaustyylit, Koppa.juy.fi

[1] Curl 1999, s. 64

[2] Piritta Hannula ja Marja Salonen: Kertaustyylit – kaupunkipalatsien ja huviloiden aika Rakennukset kertovat – perustietoa asukkaille. 2007. Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto. Viitattu 1.7.2019.

[Luomus-3] Luonnontieteellisen museon historiaa Luomus.fi. Viitattu 1.7.2019.

[4] Niina Ketonen: Näsilinna ja Finlaysonin palatsi Koskesta voimaa. Viitattu 31.3.2020.

[5] Katajanokka, Hökkelikylästä kivikaupungiksi, Rauhan kappeli Helsinki kehyksissä. Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 1.7.2019.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]