Vakioautoluokka

Vakioautoluokka tarkoittaa autourheilussa autoluokkaa, joka on lähellä sarjatuotantoautoa. Kilpailua varten näihin tehdään rajatusti muutoksia kuten asennetaan turvakaaret, polttoainesäiliö vaihdetaan kilpailusäädöksien mukaiseen sekä poistetaan palonarka materiaali, mutta muutoin auto on lähellä "vakiota". Sarjasta ja luokasta riippuen muiden muutoksien määrä vaihtelee. Vakioauto perustuu usein tavalliseen henkilöautoon.

WTCC-auto vuodelta 2007

Vakioautoilla kilpaillaan lukuisissa sarjoissa. Tunnettuja sarjoja ovat muun muassa WTCC, BTCC, V8 Supercars ja DTM. DTM on siirtynyt FIA GT3 -luokitukseen, muita aiemmin käytettyjä luokituksia ovat muun muassa A-ryhmä, NGTC, Super 2000 ja N-ryhmä, joista etenkin jälkimmäinen on tutumpi ralliautoista kuin rata-autoista.

Autoille on useita luokituksia. Eräissä sarjoissa käytetään TCR Touring Car -homologaation mukaisia autoja. TCR on käytössä muun muassa FIA:n WTCR-sarjassa, joka korvasi WTCC-sarjan.

Englanninkielinen nimitys touring car ei tarkoita samaa kuin gran turismo vaan historiallisesti näitä on käytetty eri käsitteinä vaikka molemmissa on vastaavia sääntöjä.

Vakioautoluokka ei tarkoita silhuettiautoa: Yhdysvalloissa historiallisista syistä käytetty termi stock car viittaa silhuettiautoon, mutta kirjaimellisesti se voitaisiin suomentaa vakioautoksi.

Tekniset säännöt

Säännöt vaihtelevat sarjan ja luokan mukaan, mutta yhteistä on tuotantoauton osien käyttö sekä joidenkin standardiosien käyttö kaikissa autoissa. Esimerkiksi turvakaaret ja jousitus voivat olla identtisiä ja jarrut sekä vaihteisto yhdeltä valmistajalta. Moottori perustuu tuotantomalliin ja jotkin osat kuten moottorinohjausyksikkö voivat olla vakioituja autoihin.