Valentin Annala
Valentin Annala (18. marraskuuta 1859 Ilmajoki – 16. lokakuuta 1926 Maaria) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1909–1918 ja 1924–1926.[1] Hän oli Turun seudun johtavia sosialidemokraatteja ja arvostettu työväenliikkeen veteraani, jota tituleerattiin muun muassa ”Raunistulan patriarkaksi”.[2]
| Valentin Annala | |
|---|---|
 Valentin Annala 1920-luvulla. |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.6.1909–16.5.1918, 1.5.1924–19.10.1926
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Turun läänin eteläinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. marraskuuta 1859 Ilmajoki |
| Kuollut | 16. lokakuuta 1926 (66 vuotta) Maaria |
| Ammatti | ratavartija |
Elämä
muokkaaRautatieläisenä ja politiikassa
muokkaaValentin Annalan vanhemmat olivat itsellinen Iisakki Annala ja Loviisa Palomäki.[1] Hän kävi ainoastaan rippikoulun ja oppi luku- ja kirjoitustaidon vanhemmiltaan. Annala työskenteli 14-vuotiaasta lähtien ratatyömailla eri puolilla Suomea. Vuosina 1881-1884 hän suoritti asepalveluksensa Vaasan tarkk'ampujapataljoonassa ja kotiutui aliupseerina. Vuonna 1893 Annala sai ratavartijan viran Mäntyharjun Voikoskelta, josta hänet 1899 siirrettiin Liedon Rauhakylään ja 1901 Maarian Virusmäkeen.[3][4]
Vuonna 1904 Annalla liittyi Raunistulan työväenyhdistykseen, jonka puheenjohtajana hän toimi 1905-1918. Suurlakon aikana Annala osallistui Helsingissä pidettyyn rautatieläisten yleiseen kokoukseen ja oli myöhemmin Suomen Rautatieläisten Liiton liittohallituksen jäsen.[3] Hän kuului myös Turussa ilmestyneen Sosialistin johtokuntaan ja kirjoitti lehteen nimimerkeillä ”V. A.” ja ”Sylvesteri”.[5] Vuosina 1908-1910 Annala toimi Maarian kuntakokouksen johtajana. Vuonna 1909 Annala valittiin eduskuntaan, jossa hän istui yhtäjaksoisesti sisällissotaan saakka.[4]
Sisällissota
muokkaaSisällissodan aikana Annala toimi punaisten nimittämänä Maarian komissaarina ja vallankumousoikeuden jäsenenä sekä Turun ja Porin läänin lääninneuvoston verotuslautakunnan sihteerinä. Hänet vangittiin huhtikuun lopussa ja siirrettiin kesällä muiden vangittujen kansanedustajien tavoin Sörnäisten kuritushuoneeseen.[3] Lokakuussa 1918 Annala sai valtiorikosoikeudelta 12 vuoden kuritushuonetuomion valtio- ja maanpetoksesta, jonka valtiorikosylioikeus alensi tammikuussa 8 vuodeksi.[6][7] Annala vapautui ehdonalaiseen kesäkuussa 1919.[4]
Viimeiset vuodet
muokkaaVapauduttuaan Annala toimi SDP:n luennoitsijana Varsinais-Suomessa sekä puolueen Turun eteläisen vaalipiirin piirisihteerinä ja rahastonhoitajana. 1920-luvulla Annala oli Maarian kunnanvaltuuston jäsen ja 1924 hänet valittiin jälleen kansanedustajaksi. Vuoden 1925 presidentinvaaleissa Annala oli Väinö Tannerin valitsijamiehenä. Annala kuoli aivohalvaukseen kotonaan Maariassa lokakuussa 1926.[1][4] Hänet on haudattu Kärsämäen hautausmaan vanhaan osaan.[8] Annalan tilalle eduskuntaan nousi Edvin Wahlstén.[1]
Perhe
muokkaaValentin Annalan puoliso oli Ilmajoella syntynyt Maria Sofia Pinomäki (1860-1936), jonka kanssa hän avioitui 1881.[1] Heillä oli Pohjois-Amerikkaan siirtolaiseksi muuttanut tytär. Maria Annala vaikutti myös työväenliikkeessä Raunistulan työväenyhdistyksen jäsenenä ja oli sisällissodan jälkeen vangittuna.[3][9]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Valentin Annala Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 11.2.2007.
- ↑ Lehterimiehenä eduskunnassa. Suomen Sosialidemokraatti, 21.10.1926, nro 243, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ a b c d Valtiorikosylioikeuden akti 25089 – Annala, Valentin (s. 8–16) Valtiorikosylioikeuden aktit. 28.11.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ a b c d Valentin Annala 65-vuotias. Sosialisti, 18.11.1924, nro 268, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ Valentin Annala kuollut. Sosialisti, 16.10.1926, nro 239, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ Oikeudenkäynti kapinaan sekautuneita kansanedustajia vastaan. Helsingin Sanomat, 13.10.1918, nro 203, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ Sosialidemokratisten kansanedustajain tuomiot. Kansan Työ, 11.1.1919, nro 8, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ Viitanen, Kauko: Kärsämäen hautausmaa ja kappeli. Ruutiset, 2019, nro 3, s. 10. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ Maria Sofia Annala kuollut. Sosialisti, 3.1.1936, nro 2, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2023.