Varoituskortit
Varoituskortit ovat urheilussa käytettäviä kortteja, joilla varoitetaan urheilijoita. Yleisesti korttien värit ovat keltainen ja punainen; muita värejä ovat vihreä, valkoinen, sininen ja musta.
Historia
muokkaaJalkapallossa keltainen ja punainen kortti otettiin käyttöön vasta 1970-luvulla ja ennen tätä varoitukset annettiin suullisesti. Tämä tuotti kuitenkin hankaluuksia etenkin arvokisoissa, koska ottelun erotuomari ei välttämättä puhunut kummankaan joukkueen kieltä.
Punaisen kortin kehitykseen johti tilanne jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa 1966 Englannin ja Argentiinan välisessä ottelussa, kun Argentiinan kapteeni Antonio Rattín sai ensin varoituksen, josta hän valitti hyvin kovaäänisesti. Rattín puhui espanjaa ja tuomari saksaa, mikä johti tilanteen kärjistymiseen. Lopulta Rattín ajettiin kentältä ulos kiistanalaisen kaaoksen jälkeen.[1]
Keltainen kortti
muokkaaKeltaisella kortilla on useita merkityksiä lajista riippuen:
- Jalkapallo: Kertoo, että pelaajaa on virallisesti varoitettu rikkeestään. Tuomari tekee varoituksesta merkinnän muistivihkoonsa (tästä englanninkielinen termi booking). Pelaaja saa keltaisesta kortista huolimatta jatkaa ottelua, mutta toinen keltainen tietää ulosajoa (pelaajalle näytetään keltaista korttia ja sen perään heti punaista). Varoituksen jälkeen peliä jatketaan antamalla peliväline rikotun joukkueen haltuun.[2]
- Jääpallo: Kertoo, että koko joukkuetta varoitetaan teknillisestä virheestä. Perättäiset kortit aiheuttavat valkoisen kortin myötä viiden minuutin rangaistuksen.[3]
- Kanoottipoolo: Kertoo, että pelaaja saa kahden minuutin rangaistuksen.[4]
- Käsipallo: Annetaan pelaajalle tai joukkueelle epäurheilijamaisesta käytöksestä.[5]
- Maahockey: Kertoo, että pelaaja suljetaan väliaikaisesti ottelusta. Rangaistuksen pituus on vähintään viisi minuuttia.[6]
- Sulkapallo: Kertoo, että pelaajaa on varoitettu rikkomuksesta. Ottelussa pelaaja voi saada yhden keltaisen kortin.[7]
Punainen kortti
muokkaaPunaisella kortilla on useita merkityksiä lajista riippuen, mutta yleensä se merkitsee urheilijan sulkemista ottelusta:
- Jalkapallo: Annetaan vakavasta rikkeestä tai toisesta keltaisesta kortista. Pelaaja suljetaan ottelusta.[2]
- Jääpallo: Annetaan väkivaltaisesta käyttäytymisestä tai epäurheilijamaisesta kielenkäytöstä. Pelaaja suljetaan ottelusta.[3]
- Kanoottipoolo: Annetaan vakavasta rikkeestä, väkivaltaisesta käyttäytymisestä, epäurheilijamaisesta kielenkäytöstä tai toisesta keltaisesta kortista. Pelaaja suljetaan ottelusta.[4]
- Käsipallo: Annetaan vakavasta rikkeestä, väkivaltaisesta käyttäytymisestä, epäurheilijamaisesta kielenkäytöstä tai kolmesta kahden minuutin jäähystä. Pelaaja suljetaan ottelusta.[5]
- Maahockey: Annetaan vakavasta rikkeestä. Useista lajeista poiketen, korttia ei voi antaa kapteenille. Pelaaja suljetaan ottelusta. Kortti on yleensä ympyrän muotoinen.[6]
- Salibandy: Pelaaja suljetaan ottelusta ja hänen joukkueelleen tuomitaan viiden minuutin joukkuerangaistus.
- Sulkapallo: Annetaan vakavasta rikkomuksesta tai jos pelaajaa on jo varoitettu yhdellä keltaisella kortilla. Jos pelaajalle annetaan vakavasta rikkeestä suoraan punainen kortti, tuomari pyytää turnauksen ylituomarin kentälle, joka päättää ottelun jatkosta. Punaisen kortin saatuaan vastustaja saa pisteen ja syöttövuoro siirtyy hänelle.[7]
Vihreä kortti
muokkaaVihreä kortti tarkoittaa pientä virhettä, joka ei johda suurempiin sanktioihin:
- Kanoottipoolo: Annetaan pelaajalle tai koko joukkueelle. Virallinen varoitus epäurheilijamaisesta käytöksestä tai tarpeettoman kovasta kielenkäytöstä tuomaria kohtaan.[4]
- Maahockey: Annetaan pienestä rikkeestä. Kaksi vihreää korttia johtaa keltaiseen korttiin (viiden minuutin rangaistus). Voidaan antaa myös kapteenille ja koko joukkueelle. Useista lajeista poiketen, kortti on kolmion muotoinen.[6]
Valkoinen kortti
muokkaaKäytetään jääpallossa, jossa se johtaa viiden minuutin rangaistukseen.[3] Rugby unionissa valkoista korttia käytetään, kun tuomari ei ole varma rikkeen tekijästä ja punainen kortti olisi liian kova rangaistus.[8]
Sininen kortti
muokkaaKäytetään jääpallossa, jossa johtaa kymmenen minuutin rangaistukseen.[3] Rantajalkapallossa johtaa kahden minuutin rangaistukseen.
Musta kortti
muokkaaMusta kortti tarkoittaa kilpailijan hylkäämistä:
- Miekkailu: Annetaan miekkailijalle, joka on rikkonut sääntöjä ja joka suljetaan ottelusta.[9]
- Sulkapallo: Korttia käytetään osoittamaan kilpailijan hylkäämistä. Mustaa korttia käytettiin Lontoon olympialaisissa sulkapallon nelinpelissä, kun kaksi joukkuetta yritti tahallaan hävitä ottelun.[10]
- Pikajuoksu: Jos juoksija ottaa vilppilähdön, hänelle näytetään punamustaa korttia ja hänet suljetaan kilpailusta.
Lähteet
muokkaa- ↑ Jalkapallon punainen ja keltainen kortti ovat peräisin liikennevaloista Faktoja.com. Viitattu 16.3.2021.
- ↑ a b The Laws of the Game FIFA. Arkistoitu 2.9.2011. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d Bandy Playing Rules Federation of International Bandy. Arkistoitu 11.5.2013. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Rules and Refereeing New Zealand Canoe Polo Association. Arkistoitu 14.10.2008. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Rules of Game the 2010 International Handball Federation. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Rules of Hockey International Hockey Federation. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Säännöt – Sulkapalloliitto www.sulkapallo.fi. Arkistoitu 2.10.2017. Viitattu 20.12.2017.
- ↑ White card set for Super Rugby bow 20.02.2012. ESPN EMEA Ltd. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
- ↑ FIE Rules British Fencing. Arkistoitu 16.7.2010. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
- ↑ What a racket! 8 badminton players tossed from Olympics after being accused of throwing matches 1.8.2012. New York Post. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta jalkapallon varoituskortit Wikimedia Commonsissa