Venäjän rupla
Venäjän rupla (ven. российский рубль, rossiiski rubl, symboli ₽[2][3], lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta. Yksi rupla jakautuu sataan kopeekkaan (ven. копейка, kopeika, lyh. kop[4]). Käytössä ovat 1, 5, 10 ja 50 kopeekan sekä 1, 2, 5 ja 10 ruplan kolikot. Setelit ovat arvoiltaan 5, 10, 50, 100, 500, 1 000, 2 000 ja 5 000 ruplaa.[5] 10 ruplan metalliraha on tällä hetkellä seteliä yleisemmin käytössä.
| Venäjän rupla | |
|---|---|
 |
|
| Keskuspankki | Venäjän keskuspankki |
| Symboli | ₽ |
| Käyttäjät |
 Venäjä |
| Inflaatio | 5,80% (marraskuu 2016[1]) |
| Jaettava yksikkö | kopeekka (kop) |
Rupla oli myös Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton rahayksikkö. Valko-Venäjä ja Transnistria käyttävät saman nimistä valuuttaa.
Historia
muokkaaKeisarivallan lopulle
muokkaaRupla on ollut Venäjän rahayksikkönä satoja vuosia, jopa 1100-luvulta[6]. Ruplan nimi tulee venäjän kielen paloittelemista merkitsevästä verbistä rubit (рубить); aikoinaan rupla oli hopeaharkosta eli riunasta leikattu määrätyn painoinen palanen[6]. Kopeekan nimi tulee keihästä merkitsevästä sanasta kopjo (копьё), joka viittaa kolikoissa olevaan kuva-aiheeseen lohikäärmeen keihästävästä Pyhästä Yrjöstä.
Ensimmäiset maininnat ruplasta vaihdon välineenä ovat Novgorodin tasavallasta vuosilta 1281–1299, jolloin rupla vastasi pientä osaa hopeaharkosta melkein puoleen väliin 1400-lukua. Ensimmäiset ruplan kolikot ilmestyivät Venäjän tsaarikunnassa vuonna 1654 suoritetussa taalerien luetteloinnissa, jolloin rupla koostui 64 kopeekasta. Vuoden 1710 rahauudistuksen jälkeen rupla käsitti 100 kopeekkaa.
Tsaari Pietari I:n aikana 1704 rupla määriteltiin 28 grammaksi hopeaa. Hopeakantaisena rupla ei ollut kovin vakaa, mikä Saksan ja Britannian kanssa kone-, paperi- ja elintarvikekauppaa käyneessä Suomen suuriruhtinaskunnassakin huomattiin Krimin sodan aikana. Tämä vahvisti Suomen senaatin pyrkimystä omaan markkaan, joka toteutui hopeakantaisena 1860.
Berliinin kongressin 1878 jälkeen Euroopassa kultakanta yleistyi, mutta Venäjän keisarikunnassa ruplan vakauttaminen kultakantaan 0,774235 kultagramman arvoisena tapahtui vasta valtiovarainministeri Sergei Witten kaudella 1897 hallinnollisin päätöksin.
Ensimmäisen maailmansodan aikana inflaatio riistäytyi ja ruplan arvo heikkeni nopeasti.
Neuvostoaika
muokkaa |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Neuvostoajan kuvaus loppuu pahasti kesken vuoteen 1947. Puuttuu kultakannasta poistuminen, ruplan erikoinen asema ei-vaihdettavana valuuttana, virallisen kurssin keinotekoisuus, rinnakkaiset markkinat, rahauudistus 1961. Neuvostorupla ansaitsisi kokonaisen oman artikkelinsa. |
Lokakuun vallankaappauksen 1917 jälkeen syttyneen Venäjän sisällissodan aikana 1918–1920 bolševikkihallitusta vastaan taistelleet tasavaltalaisten, monarkistien, nationalistien ja anarkistien joukot laskivat liikkeelle omia rupliaan.
Sisällissodan voitettuaan bolševikit pyrkivät uuteen talouspolitiikkaan, mikä edellytti yksityisen investoimisen vuoksi vakaita rahaoloja. Neuvostoliiton perustamisen myötä valuutan nimeksi muuttui vuonna 1923 Neuvostoliiton rupla (myöhempi valuuttakoodi SUR). Neuvostojohto vakautti rahaolot 1924 sitomalla ruplan kultakantaan ja vaihtamalla 50 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen ruplaan. Toinen inflaatiokausi sattui toisen maailmansodan aikaan. Vuonna 1947 toteutettiin rahaolojen vakautus leikkaamalla talletuksia.
Itsenäisen Venäjän aika
muokkaaKolmas inflaatiokausi alkoi Neuvostoliiton loppu- ja itsenäiseksi nousseen Venäjän alkuaikoina. Neuvostoliiton hajottua 1991 rahayksikön nimeksi palautui Venäjän rupla (valuuttakoodi RUR). Korkeilla koroilla taltutetun inflaation tasoituttua vaihdettiin 1 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen (valuuttakoodi RUB). Runsaan öljyn ja maakaasun viennin vuoksi rupla on kurssikäyttäytymiseltään lähempänä Yhdysvaltain dollaria kuin euroa.
Vuonna 2014 Venäjän keskuspankki päästi ruplan vapaasti kellumaan markkinoille. [7]
Digitaalinen rupla
muokkaaVenäjän keskuspankki julkisti digitaalisen ruplan koekäyttöön 15. elokuuta 2023.[8][9][10]
Kolikot
muokkaa| 1998– | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Etupuoli | Kääntöpuoli | Arvo | Halkaisija | Paino | Koostumus | Syrjä | Etupuoli | Kääntöpuoli | Liikkeelle lasku |
|
|
1 kopeekka | 15,5 mm | 1,5 g | kupari-nikkeli-teräs | sileä | Pyhä Yrjö | arvo | 1997 |
|
|
5 kopeekkaa | 18,5 mm | 2,6 g | 1997 | ||||
|
|
10 kopeekkaa | 17,5 mm | 1,95 g | messinki | hiottu | 2015 | ||
|
|
50 kopeekkaa | 19,5 mm | 2,9 g | 2015 | ||||
|
|
1 rupla | 20,5 mm | 3,25 g | nikkelillä päällystettyä terästä | kaksipäinen kotka | 2016 | ||
|
|
2 ruplaa | 23 mm | 5,1 g | sahalaita | 2016 | |||
|
|
5 ruplaa | 25 mm | 6,00 g | 2016 | ||||
|
|
10 ruplaa | 22 mm | 5,63 g | messingillä päällystettyä terästä | 2016 | |||
Setelit
muokkaa| 1998– | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuva | Arvo | Mitat | Painaminen | Liikkeellelasku | Huomautuksia | |
| Etupuoli | Kääntöpuoli | |||||
|
|
5 ruplaa | 137 mm × 61 mm | 1997 | 1998 | Ei laskettu liikkeeseen vuoden 2001 jälkeen. |
|
|
10 ruplaa | 150 mm × 65 mm | 1997 2001, 2004 |
Ei laskettu liikkeeseen vuoden 2010 jälkeen. | |
|
|
50 ruplaa | Käytössä | |||
|
|
100 ruplaa | 1997 2001, 2004, 2014 | |||
|
|
500 ruplaa | 1997 2001, 2004, 2010 | |||
|
|
1 000 ruplaa | 157 mm × 69 mm | 1997 2004, 2010 |
2001 | |
|
|
5 000 ruplaa | 1997 2010 |
2006 | ||
Lähteet
muokkaa- ↑ [1] Статистика, Главная страница, Банк России (venäjäksi)
- ↑ Cимвол рубля Банк России сегодня, Главная страница, Банк России (venäjäksi)
- ↑ Банк России утвердил символ рубля Деньги, Экономика, Лента.Ру (venäjäksi)
- ↑ Lyhenneluettelo Ohjeita ja suosituksia, Suomen kielen huolto, Kielenhuolto, Kotimaisten kielten keskus
- ↑ Банкноты Банкноты и монеты, Главная страница, Банк России (venäjäksi)
- ↑ a b N.E.Rut: Этимологический словарь русского языка для школьников, s. 346. Jekaterinburg: У–фактория, 2007. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (venäjäksi)
- ↑ Syöksykierteeseen joutunut rupla piristyi HS Taloud. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 11.11.2014. Viitattu 10.11.2014.
- ↑ Venäjä on alkanut testata digitaalista ruplaa, voisi auttaa välttämään sanktioita Aamulehti, aamulehti.fi. 15.8.2023. Viitattu 11.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Russia tests digital ruble in bid to bypass sanctions 15.8.2023. france24.com. Viitattu 11.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Ananya Kumar ja Charles Lichfield: Russia is ramping up its CBDC. Will Putin’s ‘robot ruble’ work? 29.8.2023. Atlantic Council, atlanticcouncil.org. Viitattu 11.9.2023. (englanniksi)
Kirjallisuutta
muokkaa- Sutela, Pekka: Ruplan maa : kuinka Venäjästä tuli normaali talous. Siltala, Helsinki, 2012. ISBN 9789522341440
Aiheesta muualla
muokkaa
- Russischer Rubel - Banknoten (Venäjän rupla - nykyiset setelit ja historiallisia seteleitä) bis-ans-ende-der-welt.net. (saksaksi), (englanniksi), (ranskaksi)
- Ruplasetelit Setelit.com
| Tämänhetkiset RUB-vaihtokurssit | |
|---|---|
| XE.com:sta: | AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD |
| OANDA.com:sta: | AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD |