Wikipedia

Vietnamin talous

Vietnamin talous on yksi maailman nopeimmin kasvavista. Huolimatta kommunistisen yksipuoluejärjestelmän määräävästä asemasta, perustuu Vietnamin talous pitkälti markkinatalouteen. Maan tärkeimpiä vientituotteita ovat elektroniikka- ja tekstiiliteollisuuden tuotteet. Näihin aloihin kohdistuvat myös monet ulkomaiset investoinnit. Vietnam on ulkomaisille investoijille houkutteleva kohde edullisten tuotantokustannusten ja vapaakauppasopimusten ansiosta.[4][5]

Vietnamin talous
Hồ Chí Minhin kaupunki on Vietnamin talouden keskus
Hồ Chí Minhin kaupunki on Vietnamin talouden keskus
Valuutta Vietnamin đồng
Jäsenyydet WTO, ASEAN, AFTA, APEC, FAO
Tilastot
BKT 261,637 mrd USD (2019)[1]
- per asukas 8 065 USD (2019)[1]
- kasvu 6,8% (2017)[2]
- toimialoittain maatalous 15,3%, teollisuus 33,3% palvelut 51,3% (2017)[2]
Inflaatio 3,5% (2017)[2]
Köyhyysrajan alle
jäävien määrä		 8% (2016)[2]
Gini-kerroin 35,6 (2013)[3]
Työvoima 54,8 milj. (2017)[2]
- toimialoittain maatalous 40,3%, teollisuus 25,7% palvelut 34% (2017)[2]
Työttömyys 2,2% (2017)[2]
Merkittävimmät
teollisuusalat		 elintarvikkeiden jalostus, vaateteollisuus, koneenrakennus, kaivosteollisuus, matkapuhelinten valmistus[2]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 214,1 mrd USD (2017)[2]
Vientituotteet vaatteet, kengät, elektroniikka, merenelävät, raakaöljy, riisi, kahvi, puutuotteet, koneet
Merkittävimmät
vientimaat		 USA 20,1%
Kiina 14,5%
Japani 8%
Etelä-Korea 6,8% (2017)[2]
Tuonti 202,6 mrd USD (2017)[2]
Tuontituotteet öljytuotteet, koneet ja laitteet, terästuotteet, vaate- ja kenkäteollisuuden raaka-aineet, elektroniikka, muovit, autot<name="cia"/>
Merkittävimmät
tuontimaat		 Kiina 25,8%
Etelä-Korea 20,5%
Japani 7,8%
Thaimaa 4,9%(2017)[2]
Julkinen talous
Julkinen velka 96,58 mrd USD (2017)[2]
Budjetin tulot 54,59 mrd USD (2017)[2]
Budjetin menot 69,37 mrd USD (2017)[2]
Alijäämä -6,7% bkt:sta (2017)[2]

Toimialat

muokkaa

Teollisuus

muokkaa

Vietnamin sotaa seuranneen maan yhdistymisen ja sosialistisen tasavallan perustamisen seurauksena maan hallitus pyrki nopeasti kansallistamaan Etelä-Vietnamissa sijainneet yksityisomisteiset teollisuuslaitokset. Tämän seurauksena teollisuuden tuottavuus laski. 1980-luvulla maassa toteutettiin uudistuksia, joissa muun muassa markkinatalousjärjestelmä hyväksyttiin rajoitetusti. Näiden toimien ansiosta maan teollisuus alkoi jälleen elpyä.[6]

 
Autoteollisuus on Vietnamissa kasvava teollisuuden ala. VinFast on vietnamilainen autonvalmistaja.

Vietnamin tärkein teollisuuden ala on ruoan ja juoman jalostus. Mereneläviä jalostetaan vientiä varten, kun taas kahvia ja teetä jalostetaan sekä vientiä että kotimaan kulutusta varten. Juomia ja erilaisia mausteita valmistetaan myös huomattavia määriä.[6]

Vietnam on jo pitkään ollut merkittävä sementin tuottaja. Kemianteollisuus on maassa kasvava ala ja lannoitteet ovat sen merkittävimpiä tuotteita. Maan raskaan teollisuuden merkittävin ala on terästeollisuus. Tekstiiliteollisuus, elektroniikkateollisuus ja autoteollisuus ovat maassa kasvavia teollisuudenaloja. Muita tärkeitä maassa valmistettavia tuotteita ovat jalkineet, tupakkatuotteet, maalit, saippuat ja lääkkeet.[6]

Maatalous

muokkaa
 
Riisiviljelyksiä Sa Pan alueella.

Maatalous työllistää edelleen yli puolet Vietnamin väestöstä, mutta osuus on pienemässä. 1990-luvun alusta lähtien sekä teollisuus että palvelut ovat olleet maan kansantalouden kannalta merkittävämmässä asemassa. Maatalous on kuitenkin jalostusteollisuuden tärkein raaka-aineiden lähde ja merkittävä viennin edistäjä.[6]

Merkittävin maatalouden vietituote on riisi. Merkittäviä riisinviljelyalueita ovat Punaisenjoen ja Mekongjoen suistoalueet. Muita merkittäviä viljeltäviä ravintokasveja ovat sokeriruoko, maniokki, maissi, bataatti ja pähkinät. Maatalous on Vietnamissa edelleen työvoimavaltaista ja vesipuhveleita käytetään yleisesti auraustöissä.[6]

Maassa on monia banaani- kookos- ja sitruspuu viljelyksiä, josta suurin osa on maan etelän tasankoalueella ja Mekongjoen suistossa. Keskiylängöllä viljellään kahvia ja teetä, sekä kumipuuta.[6]

Merenelävien, kuten katkaravun, kalmarin, ravun ja hummerin viennistä on tullut merkittävä ulkomaisen valuutan lähde. Vietnamin metsätalous palvelee pääasiassa kotimaan markkinoita. Puutuotteista valmistetaan puuhiiltä, huonekaluja, sellua ja paperia. Metsätalouden tulevaisuutta uhkaavat metsäkato ja maaperän köyhtyminen, mitä kasvava kotimainen kysyntä ruokkii.[6]

Palvelut

muokkaa
 
Turismi on Vietnamille tärkeä tulonlähde. Unescon maailmanperintökohteeksi hyväksymä Hội An on yksi tärkeimmistä turistikohteista.

Ennen 1990-lukua maan palvelusektorin kehitys oli laiminlyöty, mutta sen merkitys maan taloudelle on kasvanut 1990-luvulta lähtien merkittävästi.[6] Palvelusektori työllistää noin kolmasosan maan väestöstä. Sen osuus maan BKT:sta on yli puolet.[2] Vietnamin solmimien kauppasopimusten ja avoimemmaksi muuttuneen politiikan myötä palvelusektorin kasvu on kiihtynyt. Matkailu on tullut Vietnamin taloudelle yhä tärkeämmäksi.[6]

Ulkomaankauppa

muokkaa

Vietnamin sodan aikana sekä Etelä-Vietnamin että Pohjois-Vietnamin kauppa oli alijäämäistä, mikä jatkui myös sotaa seurannen maiden yhdistymisen jälkeen. Tilannetta pahensi Yhdysvaltojen asettama kauppasaarto, joka haittasi Vietnamin vientiä. Tärkeimmiksi kauppakumppaneiksi muodostuivat Neuvostoliitto ja muut kommunistiset Itä-Euroopan maat.[6]

Neuvostoliiton hajoamisen ja kommunistihallintojen kukistumisen jälkeen kauppa näiden maiden kanssa tyrehtyi ja Vietnamin oli kiireesti laajennettava kauppasuhteitaan. Maa alkoi suuntautua enemmän Aasian maiden kanssa käytävään kauppaan ja se pääsi ASEANin jäseneksi vuonna 1995. 2000-luvun alussa tärkeämmäksi vientimaaksi tuli Yhdysvallat, maiden solmiman kauppasopimuksen jälkeen. Samalla Vietnam avasi myös valtion hallitsemat markkinat ulkomaisille kilpaileville tuotteille. Vietnamin aggressiiviset uudistustoimenpiteet ovat lisänneet Vientiä ja kaventaneet kauppataseen alijäämää. Maan hallitus pitää edelleen voimassa erilaisia kieltoja ja kiintiöitä, mutta markkinoiden vapautumisella on ollut positiivinen vaikutus maan talouteen.[6]

Työmarkkinat

muokkaa

Vietnamin työvoiman määrä on 54,8 miljoonaa, mikä on 55% maan kokonaisväkiluvusta.[2] Työvoimasta naisten ja miesten osuus jakaantuu tasaisesti. Vietnamin väestön etnisten vähemmistöjen edustajien osuus työttömistä on suurempi kuin valtaväestön. Etniset vähemmistöt työskentelevät myös useammin maa- ja metsätalousalalla. Etniset kiinalaiset taas toimivat usein liiketoiminnassa.[6]

Maan hallituksen sosialistisen identiteetin mukaisesti maassa valvotaan työntekijöiden oikeuksia muita kehitysmaita tiukemmin. Työntekijöiden oikeuksiin ei kuitenkaan kuulu itsenäisten ammattiliittojen perustaminen. Maassa on yleinen työväenliitto, johon kaikkien ammattiliittojen on kuuluttava. Työväenliitto on Vietnamin kommunistisen puolueen tiukassa valvonnassa.[6]

Vietnamin kansalaisilta kerätään progressiivista veroa, kun taas ulkomaalaiset maksavat kiinteää veroa Vietnamissa ansaitsemistaan tuloista. Maassa on käytössä arvonlisävero ja joillekin tuotteille, kuten tupakalle, alkoholille ja bensiinille lisäksi omat myyntiveronsa.[6]

Infrastuktuuri

muokkaa

Energia

muokkaa
 
Yalyn voimalaitoksen pato.

1990-luvun puolivälissä Vietnamin kotimainen sähköntuotanto oli suurempaa kuin kotimainen kysyntä. Tätä seuranneen vuosikymmenen aikana sähköntuotanto lähes nelinkertaistui ja myös maaseudun sähköistämisohjelmat ovat onnistuneet hyvin.[6] Tästä huolimatta Vietnam on siirtynyt sähkön nettoviejästä nettotuojaksi, eikä maa ole energiavarmuuden kannalta omavarainen. Maan tuotantokapasiteetti ei ole pysynyt kasvavan energiankysynnän kasvuvauhdissa ja kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan.[7][8] Vietnamilaisista 99%:lla on käytössään sähköt, noin miljoona asukasta elää sähköttä. Kaupunkialueista sähköistetty on 100%[2]

Sähkönsaannin epävarmuus saattaa vaikuttaa ulkomaisten yritysten investointipäätöksiin. Maata on yritetty tehdä ulkomaalaisille investoinneille houkuttelevammaksi pitämällä sähkön hinta alhaalla, vaikka ulkomaisille investoijille on tärkeämpää sähkön toimitusvarmuus kuin halvat hinnat. Energian tuotantokapasiteetin lisäämiseksi Vietnamissa on käynnissä kehityssuunnitelmia, joissa avainasemassa on hiilivoima.[8]

56% Vietnamin kuluttamasta sähköenergiasta on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla ja 43% vesivoimalla.[2] Ydinvoimalaitoksia maassa ei vielä ole toiminnassa ja ydinvoimaprojektit ovat viivästyneet. Ensimmäisen ydinvoimalan odotetaan olevan valmis aikaisintaan 2020-luvun puolivälissä.[8]

Liikenne

muokkaa
 
Tan Son Nhatin kansainvälinen lentoasema on Vietnamin vilkkain lentoasema.

Vietnamin maantiede ja pinnanmuodot tekevät pohjoisen ja etelän välisen liikenteen hankalaksi, kulkuväylien rajoittuessa kapeaan rannikkokäytävään. Hanoin ja Hồ Chí Minhin välillä kulkee tällä kaistaleella rautatie ja moottoritie. Maan pohjoisosissa kaksi rautatietä yhdistyy Kiinan rataverkkoon. Maan tieverkosto on laaja ja se kasvaa edelleen. Maan hallitus on investoinut voimakkaasti moottoriteiden rakentamiseen 1990-luvun lopulta lähtien. Tiehankkeet ovat kuitenkin jonkin verran tulleet ylläpidon kustannuksella. Noin puolet maan teistä on päällystämättömiä ja monet päällystetyt tiet ovat korjauksen tarpeessa.[6]

Punaisenjoen ja Mekongin suistoalueilla, mihin suuri osa väestöstä on keskittynyt, on laaja purjehduskelpoinen jokien ja kanavien verkosto olennainen osa paikallista kuljetusta. Nämä eivät kuitenkaan ole suurille aluksille kelvollisia kulkureittejä. Suuremmat alukset liikennöivät maan tärkeimmissä satamissa, jotka sijaitsevat Haiphongissa Hồ Chí Minhissä ja Da Nangissa.[6]

Maan suurimmat kansainväliset lentoasemat sijaitsevat Hanoissa ja Hồ Chí Minhissä. Lisäksi pienempiä kaupunkeja yhdistävät maan sisäiset lentoreitit. Valtion omistama lentoyhtiö Vietnam Airlines on kasvanut huomattavasti 1990-luvulta lähtien. Se palvelee sekä kotimaisia että kansainvälisiä matkustajia.[6]

Tietoliikenne

muokkaa

1980- ja 1990-lukujen markkinauudistukset saivat Vietnamin televiestintäalan eksponentiaaliseen kasvuun. 2000-luvun alussa lankapuhelimien määrä henkeä kohti oli yksi Kaakkois-Aasian korkeimmista. Internet- ja matkapuhelinpalvelut otettiin osaksi Vietnamin infrastruktuuria vuonna 2002.[6]

Vietnamin hallitus hallitsee kaikkea maan televisio- ja radioviestintää. Vietnam Television (VTV) ylläpitää maan televisiokanavien verkkoa. Satelliittitelevision saatavuutta on rajoitettu lailla, mutta monet kotitaloudet voivat katsoa ulkomaisia ohjelmia omien satelliittilaitteidensa kautta.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Vietnam IMF. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Vietnam The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Income Gini coefficient Human Development Reports. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Katsaus Vietnamin talouteen loppuvuodesta 2019 3.1.2020. Ulkoministeriö. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Maailman Markkinat 2018-2019 (pdf) Ulkoministeriö. Viitattu 5.8.2020. (suomeksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Economy Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Vietnam energy outlook report 2017 Danish Energy Agency. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Loppuuko Vietnamista sähköt? 3.7.2015. Ulkoministeriö. Viitattu 5.8.2020. (suomeksi)
Aasian valtioiden talous
  Afganistan   Arabiemiraatit   Armenia   Azerbaidžan   Bahrain   Bangladesh   Bhutan   Brunei
  Etelä-Korea   Filippiinit   Georgia   Indonesia   Intia   Irak   Iran   Israel
  Itä-Timor   Japani   Jemen   Jordania   Kambodža   Kazakstan   Kiina   Kirgisia
  Kuwait   Laos   Libanon   Malediivit   Malesia   Mongolia   Myanmar     Nepal
  Oman   Pakistan   Palestiina   Pohjois-Korea   Qatar   Saudi-Arabia   Singapore   Sri Lanka
  Syyria   Tadžikistan   Taiwan   Thaimaa   Turkki   Turkmenistan   Uzbekistan   Venäjä
  Vietnam
Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
EU:n jäsenmaat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vietnamin_talous&oldid=22592705”
  NODES
Intern 1
iOS 2
mac 1
OOP 2
os 37