Vladislaus II
Vladislaus II (1. maaliskuuta 1456 Krakova, Puolan kuningaskunta – 13. maaliskuuta 1516 Buda, Unkarin kuningaskunta) oli Böömin kuningas vuodesta 1471 ja Unkarin kuningas vuodesta 1490 aina kuolemaansa asti.
Suku
muokkaaVladislauksen vanhemmat olivat Puolan kuningas Kasimir Jagiellonin ja Elisabet Itävaltalaisen (1436–1505), joka oli Saksan kuningas Albrekt II:n ja Elisabet Luxemburgilaisen (unk.: Luxemburgi Erzsébet), (1409–1442) tytär, kuningas Sigismund Luxemburgilaisen ja Barbara Celjeläisen tyttärentytär.
Hänellä oli kaksitoista sisarusta, joista hän oli vanhin. Nuorempi sisar Hedvig (1457–1502) oli Baijerin herttuatar, nuorempi veli Pyhä Kasimir (1458–1484) oli Liettuan suojelyspyhimys, Juhana I (1459–1501) oli Puolan kuningas ja Głogówin herttua, Aleksanteri I (1461–1506) oli Liettuan suurherttua ja Puolan kuningas, Sigismund I (1467–1548) oli Puolan kuningas ja Liettuan suurherttua, Frederik (1468–1503) oli Gnieznon arkkipiispa ja Puolan priimas, nuorimmat sisaret Anna (1476–1503) oli Pommerin herttuatar, Barbara (1478–1534) oli Saksin herttuatar ja Elisabet (1482–1517) oli Legnican herttuatar.
Kuningas
muokkaaVladislaus äänestettiin Böömin kuninkaaksi vuonna 1471. Hänen valtakautensa alkuvuodet kuluivat sodissa Unkarin Matias Corvinusta vastaan, joka voitti vuonna 1478 entiset Böömin alusmaat Määrin, Sleesian ja Lausitzin. Matiaksen kuoltua Vladislaus äänestettiin hänen seuraajakseen.[1]
Vladislauksen valtaannousun aikaan Unkarin poliittinen elämä oli levotonta. Valtaa pitävät ruhtinaat hyväksyivät Vladislauksen kuninkaaksi sillä ehdolla, että tämä lakkauttaisi ylimääräiset verot, joilla Matias Corvinus oli rahoittanut palkka-armeijaansa. Niinpä Unkarin puolustuskyky romahti juuri, kun turkkilaiset hyökkäsivät alueelle. Muut ylimystön vaatimat muutokset laukaisivat talonpoikaiskapinan, joka tukahdutettiin väkivaltaisesti. Kapinan jälkimainingeissa Unkarille kirjoitettiin uusi perustuslain luonteinen Tripartitum, jolla määriteltiin aateliston velvollisuus totella kuningasta mutta oikeus äänestää uuden kuninkaan valinnasta. Aateliston taisteluvelvollisuus rajattiin puolustussotiin, ja heidän vapautettiin verojen maksusta. Uudet lait syvensivät vastakkainasettelua aateliston ja talonpoikien välillä.[2]
Avioliitot ja lapset
muokkaaVladislaus II avioitui kolme kertaa:
Ensimmäisen kerran hän avioitui välittäjän avulla vuonna 1476 Frankfurt an der Oderissa Brandenburgin rajakreivitär, Głogówin herttuatar Barbaran (1464–1515) kanssa, joka oli Brandenburgin vaaliruhtinas Albrekt III Akilleksen (1414–1486) ja Saksin prinsessa Annan (1437–1512) tytär. Avioliittoa ei koskaan pantu täytäntöön, koska alueella raivonneen sodan takia Barbara ei pystynyt matkustamaan aviomiehensä luokse Böömiin vihittäväksi ja kruunattavaksi.
Hänen toinen puolisonsa vuonna 1491 oli Napolin prinsessa Beatrix (1457–1508), Unkari kuningas Matias Corvinuksen leski, joka oli Napolin kuningas Ferdinand I:n ja Taranton prinsessa Isabella Chiaramonten (n. 1424–1465) tytär. Avioliitto julistettiin mitättömäksi vuonna 1500, koska Vladislaus ei ollut saanut paavi Aleksanteri VI:lta hyväksyntää ensimmäiselle avioliittonsa mitätöinnille.
Hänen kolmas puolisonsa vuonna 1502 oli Anne de Foix-Candale (1484–1506), joka oli Gaston de Foix'n, Candalen kreivin (1448–1500) ja Navarran infanta Katariinan (n. 1455– ennen 1494) tytär, joka oli Navarran kuningatar Eleonoora Navarralaisen (1426–1479) ja Foix'n kreivin Gaston IV:n (1422–1472) nuorin tytär. Hän kasvoi Blois'n linnan hovissa Ranskassa ja sai hyvän koulutuksen antiikin klassikoihin ja osasi latinaa. Anne ja Vladislaus vihittin ja kruunattiin 29. syyskuuta 1502 Székesfehérvárissa. Vladislaus oli lähes 30 vuotta vanhempi kuin 18-vuotias Anna, mutta he tulivat toimeen keskenään ja Vladislaus piti puolisoaan ystävänään, avustajanaan ja uskottunaan. Heille syntyi kaksi lasta:
- Anna Jagellonica (23. heinäkuuta 1503 – 27. tammikuuta 1547) Böömin ja Unkarin prinsessa, avioitui vuonna 1521 keisari Ferdinand I:n kanssa, heillä oli viisitoista lasta.
- Ludvig II (1. heinäkuuta 1506 – 29. elokuuta 1526), Unkarin ja Böömin kuningas, avioitui vuonna 1522 Maria Itävaltalaisen kanssa, avioliitto oli lapseton. Ludvigilla oli avioton poika suhteesta äitinsä kamaripalvelijattaren kanssa.
Kuningatar Anne kuoli 22-vuotiaana kolme viikkoa Ludvigin ennenaikaisen syntymän jälkeen synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin 26. heinäkuuta 1506.
Perintö
muokkaaVladislaus III kuoli 60-vuotiaana Budan linnassa 13. maaliskuuta 1516. Häntä seurasi Böömin ja Unkarin valtaistuimelle 10-vuotias Ludvig II. Hänet oli kruunattu jo ennen isänsä kuolemaa Unkarin kuninkaaksi vuonna 1508 ja vuonna 1509 Böömin kuninkaaksi.
Tytär Anna Jagellonica kihlattiin vuonna 1515 ja hän avioitui vuonna 1521 tulevan keisari Ferdinand I:n kanssa, joka oli keisari Maksimilian I:n pojanpoika. Ludvigin kuoleman jälkeen Mohácsin taistelussa vuonna 1526 perintö siirtyi Annan kautta itäisten Habsburgien nuoremmalle haaralle.
Lähteet
muokkaa- ↑ Vladislas II Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Stephen R. Burant (toim.): Reign of Ulaszlo II and Louis II Hungary: A Country Study. 1989. Library of Congress. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vladislaus II Wikimedia Commonsissa