Vuolukivi

Vuolukivi on metamorfinen, pääosin karbonaattiryhmän mineraaleista ja talkista koostuva kivilaji. Joskus vuolukivestä käytetään harhaanjohtavasti pyrofylliitti-nimitystä (pyrofylliitti on mineraali, ei kivilaji). Vuolukiven väri vaihtelee harmaan eri sävyistä vihertävään. Vuolukivi on suhteellisen pehmeää ja toisinaan pinnaltaan saippuaisen tuntuinen. Vuolukivestä käytetäänkin joskus nimitystä saippuakivi (engl. soapstone).

Johannes Krysostomos, vuolukivestä tehty reliefi Konstantinopolista 1000-luvulta (Louvre)

Vuolukiviesiintymät Suomessa

Suomestakin löytyy vuolukiviesiintymiä, joista suurimmat ovat Juuassa ja Nunnanlahdessa. Nunnanlahdella louhinta aloitettiin vuonna 1893 geologi Benjamin Frosteruksen tutkimusten perusteella.

Käyttö

Nykyisin vuolukiveä käytetään määrällisesti eniten rakennusmateriaalina: se soveltuu lähes kaikkiin sisätilojen rakenteisiin sekä säänkestävänä useimpiin ulkotilojen kivirakenteisiin. Suhteellisen pehmeänä vuolukivi ei kuitenkaan sovellu kovan kulutuksen kohteena oleviin pintoihin, kuten portaisiin tai lattioihin. Pehmeyden vuoksi kiveä ei myöskään voida kiillottaa. Suuren tiiviytensä ansiosta vuolukivi soveltuu hyvin märkätiloihin. Happoja ja emäksiä vuolukivi kestää hyvin.

Vuolukiveä käytetään lähinnä uunien ja takkojen sisä- ja pintamateriaalina sekä seinälaatoituksissa. Vuolukivestä valmistetaan myös erilaisia käyttö- ja lahjatavaroita. Aikaisemmin kivestä on teollisesti valmistettu myös hautakiviä, kojetauluja, sähköeristimiä ja selluloosateollisuuden käyttämiä soodauunikiviä. Vuolukivi on ollut suosittu materiaali erilaisiin reliefeihin ja muuhun kuvanveistoon. Metalliesineiden valumuottien materiaalina vuolukiveä on käytetty jo esihistoriallisella ajalla.

Nimen etymologia

Vuolukiven nimityksen käsitetään usein viittaavan vuolemiseen, ja kiveä onkin helppo muokata. Vuolukiven ja Vuojolasta (vanha nimitys Gotlannille) tuodun vuojonkiven rinnastaminen keskenään on arviolta johtunut vain sanojen äänteellisestä läheisyydestä. Vuolukiven ja vuojonkiven nimitysten eri alkuperää tukee myös kivien erilainen geologinen tausta.

Katso myös

• Suomen Kivikeskus
• Nunnauuni
• Tulikivi

Lähteet

• Eevaliisa Laine ja Matilda Smeds: opigeologiaa.fi 2007. Teknillinen korkeakoulu/ Geoympäristötekniikan laboratorio. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 21.9.2007.
• Nunnanlahden Kyläyhdistys ry: Nunnanlahden kylän historiaa nunnanlahti.fi. 26.6.2007. Viitattu 21.9.2007.^{[vanhentunut linkki]}
• Etälukio: Historia/ Esihistoriallinen Suomi Opetushallitus. Arkistoitu 12.8.2007. Viitattu 21.9.2007.
• Pekka Mesimäki: Kiviteknologia 4: Luonnonkivituotteiden asennustekniikka, s. 12 2006. Opetushallitus. Arkistoitu 4.5.2006. Viitattu 21.9.2007.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuolukivi Wikimedia Commonsissa