Wikipedia

William Blake

englantilainen runoilija ja kuvataiteilija

William Blake (28. marraskuuta 1757 Lontoo – 12. elokuuta 1827 Lontoo) oli englantilainen runoilija, kuvataiteilija ja kirjanpainaja. Blaken omaperäistä tuotantoa luonnehtii mystiikka ja yhteiskuntakritiikki.[1][2] Hän oli tekemisissä Thomas Painen ja William Godwinin kaltaisten radikaalien kanssa ja kannatti ihmisen vapautta ja tasa-arvoa.[2][3] Blake piti tärkeänä epäitsekkyyttä, tunteen ja lähimmäisenrakkauden voimaa. Teoksissaan Blake kääntyi kohti ihmisen sisäistä maailmaa ja pyrki kuvaamaan ajatuksen ja hengen olemusta.[2] Hän teki kirjansa täysin itse: hän kirjoitti, kuvitti, painoi ja kaiversi teoksensa. Aikalaisilta Blaken teokset eivät saaneet huomiota, vaan hänen tuotantonsa herätti kiinnostusta vasta 1900-luvulla.[1]

William Blake
Thomas Philips, William Blake, 1807.
Thomas Philips, William Blake, 1807.
Henkilötiedot
Syntynyt28. marraskuuta 1757
Lontoo, Ison-Britannian kuningaskunta
Kuollut12. elokuuta 1827 (69 vuotta)
Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Kansalaisuus Yhdistynyt kuningaskunta
Ammatti runoilija, taidemaalari, taidegraafikko
Kirjailija
Kirjallinen suuntausromantiikka
Esikoisteos Poetical Sketches (1782)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämä

muokkaa

William Blake syntyi lontoolaisen pikkukauppiaan perheeseen[3] osoitteessa Broad Street 28, Golden Square, ja kastettiin St. Jamesin kirkossa. Äiti antoi hänelle opetusta, kunnes hän meni 10-vuotiaana piirustuskouluun. Vuonna 1772 Blakesta tuli kaivertaja James Basiren oppipoika. Hän sai vaikutteita gotiikan taiteesta, manierismista ja Michelangelon taiteesta.[3]

Jo kymmenvuotiaana Blake alkoi kirjoittaa ensimmäistä runokokoelmaansa Poetical Sketches, joka julkaistiin arviolta vuonna 1782, saman vuoden elokuussa hän nai Catherine Boucherin. Vuonna 1779 hänestä tuli Royal Academyn opiskelija.lähde?

Taiteilijanura

muokkaa

Vuonna 1788 Blake alkoi työskennellä uudella tekniikalla, etsauksella, jossa runot ja kuvat tehtiin kuparilaatoille. Sen jälkeen näistä laatoista painettiin ja nidottiin teokset, jotka väritettiin käsin vesiväreillä. Blake kutsui graafista tekniikkaansa termillä illuminated printing, kuvitettu painanta.[3] Blaken ensimmäiset etsatut kirjat, There is no Natural Religion ja All Religions are One, ilmestyivät vuonna 1788. Viimeinen tällä tekniikalla ilmestynyt kirja oli Ghost of Abel vuonna 1821.

Blakella oli elämänsä aikana vain yksi yksityisnäyttely, jonka hän ripusti veljensä kangaskaupan yläkertaan kesällä 1809 Lontoossa. Näyttelystä julkaistiin vain yksi arvostelu, jonka Robert Hunt kirjoitti The Examineriin. Hän valitti huonosti ymmärrettävistä allegorioista ja turhanpäiväisistä yrityksistä esittää sekä ruumista että sielua, tahroista, läiskistä ja sekasotkuisesta hölynpölystä. Kirjoittaja väitti, että Blake ei osaa piirtää ja että esillä olevat kuusitoista maalausta ovat ”vain penikkatautisten aivojen kuohahduksia” ja Blake itse ”epäonninen mielisairas”, joka kärsii ”häikäilemättömästä turhamaisuudesta”.[4]

”Silmä näkee enemmän kuin sydän tietää.” – William Blake[4]

Populaarikulttuurissa

muokkaa

Thomas Harrisin romaani Punainen lohikäärme kertoo sarjamurhaajasta, joka samastuu lohikäärmeeseen William Blaken maalauksessa Punainen lohikäärme ja aurinkoon puettu nainen. Romaanissa siteerataan Blaken runoa punarinnasta pariin otteeseen. Agatha Christien romaanissa Ikiyö (1967) Blaken samanniminen runo on keskeisessä asemassa.

Blake esiintyy Alan Mooren ja Eddie Campbellin Helvetistä-sarjakuvaromaanissa. Murhaajan (Viiltäjä-Jack) muuntunut tietoisuus siirtyy kuoleman hetkenä Blaken portaikkoon. Näyn pohjalta Blake luonnostelee teoksen Kirpun henki (engl. The Ghost of a Flea).

William Blake esiintyy Orson Scott Cardin Alvin-fantasiaromaanisarjassa Jutunvaihtaja-nimisenä hahmona (Taleswapper), jonka läsnäolo, tarinat ja näyt käynnistävät tapahtumia.

Bruce Dickinsonin albumi The Chemical Wedding sisältää Blaken runoihin pohjautuvia ja niistä innoitusta saaneita kappaleita. Albumin kansitaiteena on Blaken maalaus Kirpun henki.

Gordon Giltrapin teema-albumi Visionary (1976) perustuu Blaken runoihin ja maalauksiin.

Elokuvassa Saint Maud (2019) päähenkilö saa potilaaltaan Blaken tekemän kirjan.

Tuotanto

muokkaa
 
Ancient of Days, 1794.
 
Suuri punainen lohikäärme ja aurinkoon puettu nainen, 1805–1810.

Kuvitetut kirjat

muokkaa
  • There is No Natural Religion (noin 1788)
  • All Religions are One (noin 1788)
  • Songs of Innocence (1789)
  • The Book of Thel (noin 1789, suom. Thelin kirja)
  • The Marriage of Heaven and Hell (1790–1793)
  • The Gates of Paradise (1793)
  • America a Prophecy (1793)
  • Visions of the Daughters of Albion (1793)
  • Songs of Experience (1794)
  • Europe a Prophecy (1794–1821)
  • The First Book of Urizen (1794–1818, suom. Urizenin kirja)
  • The Song of Los (1795)
  • The Book of Los (1795, suom. Losin kirja)
  • The Book of Ahania (1795, suom. Ahanian kirja)
  • Milton. A Poem in Two Books (1804–1810, suom. Jumalaiset näyt. Milton)
  • Jerusalem. The Emanation of The Giant Albion (1804–1827)

Muiden kirjoja, joissa on Blaken kuvitus

muokkaa

Suomennettu tuotanto

muokkaa
Pääartikkeli: Luettelo William Blaken suomennetusta tuotannosta
  • Ahti, Risto: William Blake & vimmainen genius. (S. 75–84: Viattomuuden laulut. S. 85–97: Kokemuksen laulut) Tampere: Sanasato, 2001. ISBN 952-5086-44-5 Sisältää valikoimia William Blaken runokokoelmista Viattomuuden laulut (Songs of Innocence, 1789) ja Kokemuksen laulut (Songs of Experience, 1794) sekä käsikirjoituksista Rossetti (noin 1789–1809) ja Pickering (noin 1803).
  • Blake, William: Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa. (Valikoima alkuteoksista The Prophetic Writings of William Blake, The Marriage of Heaven and Hell, The Complete Writings of William Blake.) Suomennos ja johdanto: Tuomas Anhava. 3. painos (1. painos 1959) Hämeenlinna: Karisto, 1997. ISBN 951-23-3772-X
  • Blake, William: Jumalaiset näyt. Milton. ((Milton. A Poem in Two Books, 1804–1810.) Kääntänyt ja toimittanut: Petri Hakkarainen) Helsinki: Salakirjat, 2018. ISBN 978-952-7204-23-8
  • Blake, William: Helvetin Raamattu. Urizenin, Ahanian ja Losin kirjat. ((The First Book of Urizen, 1794–1818; The Book of Los, 1795; The Book of Ahania, 1795.) Runoelmien rinnakkaistekstit englanniksi ja suomeksi. Suomennos ja taustoittava artikkeli: Jarkko Pylväs) Kemi: Atrain & Nord, 2024. ISBN 978-952-315-770-5

Maalauksia

muokkaa
  •  
    Oberon, Titania ja Puck sekä tanssivat keijut, 1786.
  •  
    Newton, 1795.
  •  
    Losin laulu, 1795.
  •  
    Elohim luo Aadamin, 1795.
  •  
    Kylkiluistaan hirsipuuhun elävänä ripustettu neekeri, 1796.
  •  
    Kristuksen ruumis hautakammiossa enkelten vartioimana, noin 1805.
  •  
    Arkkienkeli Rafael, Aadam ja Eeva, 1808.
  •  
    Kirpun henki, 1819–1820.
  •  
    Beatrice puhuttelee Dantea, noin 1824.
  •  
    Aadam ja Eeva löytävät Abelin ruumiin, noin 1825.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Vartiainen, Pekka: Länsimaisen kirjallisuuden historia, s. 356–357. Helsinki: BTJ Finland, 2009. ISBN 978-951-692-721-6
  2. ↑ a b c ”Blake, William”, Otavan suuri ensyklopedia 1, aakkoset–Cicero. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-02233-4
  3. ↑ a b c d ”Blake, William”, Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja. 2, Bal–Ene. Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-07241-9
  4. ↑ a b Cumming, Laura: A visionary beset by blind hatred The Observer. 12.4.2009. Viitattu 12.4.2009, 18.5.2024. (englanniksi)

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Cooper, Andrew M.: William Blake and the Productions of Time. Farnham: Ashgate, 2013. ISBN 978-1-4094-4441-1 (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=William_Blake&oldid=22394700”
  NODES
iOS 1
OOP 2
os 33
server 1