Wim Slijkhuis

Willem Frederik ”Wim” Slijkhuis (13. tammikuuta 1923 Leiden – 28. kesäkuuta 2003 Badhoevedorp) oli alankomaalainen kestävyys- ja keskimatkojen juoksija.

Mitalit
Wim Slijkhuis (oikealla) Hans Hartingin kanssa vuonna 1951.
Maa:  Alankomaat
Miesten yleisurheilu
Olympialaiset
Pronssia	Lontoo 1948	1 500 metriä
Pronssia	Lontoo 1948	5 000 metriä
EM-kilpailut
Kultaa	Bryssel 1950	1 500 metriä
Hopeaa	Oslo 1946	5 000 metriä

Slijkhuis alkoi kilpailla kansallisissa kilpailuissa vuonna 1940. Toisen maailmansodan jälkeen hän aloitti kansainvälisen uransa. Oslon EM-kilpailuissa 1946 hän voitti hopeaa 5 000 metrin juoksussa Ison-Britannian Sydney Woodersonin jälkeen.

Lontoon olympialaisissa 1948 Sljkhuis jäi 5 000 metrillä pronssille Belgian Gaston Reiffin ja Tšekkoslovakian Emil Zátopekin jälkeen ajalla 14.26,8. Hän osallistui myös 1 500 metrin juoksuun, jossa aloitti loppukirinsä liian myöhään ja jäi jälleen pronssille ajalla 3.50,4. Slijkhuisin saavutukset jäivät hänen maannaisensa Fanny Blankers-Koenin varjoon, sillä Blankers-Koen voitti neljä kultaa samoissa olympialaisissa.

Brysselin EM-kisoissa 1950 Slijkhuis onnistui voittamaan 1 500 metrin kilpailun, mutta Helsingin olympialaisissa 1952 hän ei saavuttanut merkittävää menestystä. Slijkhuis joutui lopettamaan urheilu-uransa 1954 loukkaantumisten takia. Yhteensä hän voitti uransa aikana 11 Alankomaiden mestaruutta ja teki 29 Alankomaiden ennätystä. Hänet tunnettiin kilpauransa aikaan omapäisenä urheilijana, joka joutui usein riitoihin toimitsijoiden kanssa.