Yhteiskuntafilosofia
Yhteiskuntafilosofia eli sosiaalifilosofia[1] on filosofian osa-alue, jossa pohditaan yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä. Alan kiinnostus kohdistuu ihmisten muodostamien yhteisöjen toiminnan luonteeseen.[1] Yhteiskuntafilosofia on osittain poliittisen filosofian kanssa päällekkäinen termi. Erikseen on olemassa yhteiskuntatieteiden filosofia, jossa pohditaan yhteiskuntatieteisiin liittyviä filosofisia kysymyksiä.
Yhteiskuntaa tarkastellaan sekä kokemusperäisesti (empiirisesti) että filosofisesti. Filosofinen tarkastelu pyrkii asiassa yleisempään käsitykseen kuin empiirinen tarkastelu. Filosofian tutkimusvälineitä ovat looginen ajattelu ja käsitteiden analyysi. Lisäksi tukeudutaan muiden tieteenalojen tuloksiin, esimerkiksi juuri empiiriseen yhteiskuntatutkimukseen. Tutkijat kysyvät, miten yhteisöjen toimintaa selitetään ja ymmärretään, onko yhteisöissä tapahtuvilla ilmiöillä lainalaisuuksia ja mikä on ihmisyksilön tahdon vapauden osuus yhteisöjen toiminnassa. Havaitun yhteisöjen toiminnan lisäksi voidaan kysyä, miten niiden tulisi toimia.[1]
Käsitteitä
muokkaaYhteiskuntafilosofit ovat kautta aikain pyrkineet vaikuttamaan oman aikansa hallintoon (etenkin valistuksen ajalla) tai hahmottelemaan niin sanotun ihannevaltion.[1] Teorioitaan filosofit ovat perustelleet puolestaan ihmisten luonnollisilla oikeuksilla tai perimmäisen luonteen avulla. Näiden aatteiden yhteydessä törmätään usein käsitteisiin:
- Luonnontila on ihmiskunnan alkuasetelma, aika ennen valtion muodostamista. Kuvitelmallinen tila, jossa ihmiset elävät ilman lakeja ja määräyksiä. Ajatusta luonnontilasta ovat kehitelleet muiden muassa Thomas Hobbes, John Locke sekä Jean-Jacques Rousseau.
- Yhteiskuntasopimus on hypoteettinen, usein luonnontilassa tehtävä sopimus, jossa sovitaan yhteiskunnan keskeiset perusperiaatteet ja mahdollisesti tärkeimpiä lakeja.
- Utopia on ihannevaltio, jossa ihmiset elävät sopusoinnussa toistensa kanssa ja asiat on järjestetty järkevällä tavalla.
Normatiivinen pyrkimys
muokkaaFilosofia on jo antiikin ajoista asti pyrkinyt vastaamaan kysymykseen, millainen toiminta on oikeaa tai hyvää. Tätä pyrkimystä on yhteiskuntafilosofiassa kysymys, miten yhteiskunta tulisi järjestää, jotta ihmiset voisivat elää hyvän elämän. Länsimaissa keskeisinä tavoitteina ovat oikeudenmukaisuus ja yksilönvapaus. Filosofit ovat pohtineet, mikä yhteiskunnan muoto toteuttaisi ne parhaiten. Vastausta on etsitty toisaalta rationalistisen perinteen pohjalta (ajattelun avulla) ja toisaalta yksilön kokemusten empiirisen tutkimisen avulla (liberalismi).[1]
Yhteiskuntafilosofeja
muokkaaYhteiskuntafilosofisia aiheita
muokkaaLähteet
muokkaaKirjallisuutta
muokkaa- Christman, John: Social and political philosophy: A contemporary introduction. (Routledge contemporary introductions to philosophy) London: Routledge, 2002. ISBN 0-415-21797-0 (englanniksi)
- Häyry, Matti: Ihannevaltio: Historiallinen johdatus yhteiskuntafilosofiaan. Porvoo Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25224-7
- Kymlicka, Will: Contemporary political philosophy: An introduction. (Second edition) Oxford: Oxford University Press, 2002. ISBN 0-19-878274-8 (englanniksi)
- Räikkä, Juha (toim.): Yhteiskuntafilosofia. Kuopio: Unipress, 2010. ISBN 978-951-579-356-0
Lukion oppikirjoja
muokkaa- Airaksinen, Timo & Lampi, Liisa: Fi: Lukion filosofia. 4, Yhteiskuntafilosofia. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21390-1
- Eerolainen, Juha ym.: Vapaus, veljeys, tasa-arvo. (Filo 4) Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-26-4998-5
- Lindberg, Janne & Luodeslampi, Juha: Yhteiskuntafilosofia!. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29311-9
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yhteiskuntafilosofia Wikimedia Commonsissa