Ylioppilaslehti

Ylioppilaslehti on 1913 perustettu opiskelijalehti, jota julkaisee Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) omistama Ylioppilaslehden Kustannus Oy. Lehti on lajissaan Suomen tunnetuin ja laajalevikkisin. Lisäksi se on toiseksi vanhin suomenkielinen opiskelijalehti Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksen julkaiseman Kyyhkysen jälkeen, jos lukio- ja opistolähtöisiä lehtiä ei lasketa (yliopistoyhteisön ruotsinkielinen Studentbladet perustettiin myös aikaisemmin, vuonna 1911). Ylioppilaslehti käsittelee Helsingin yliopistossa opiskeluun liittyvien asioiden lisäksi laajasti muun muassa kulttuuria sekä yhteiskunnallisia asioita ja ilmiöitä.

Ylioppilaslehti
Lehtityyppi	aikakauslehti
Kustantaja	Ylioppilaslehden Kustannus Oy
ISSN	ISSN 0355-9246
Perustettu	1913
Päätoimittaja	Roosa Welling
Kotimaa	Suomi
Sivukoko	A4
Ilmestymistiheys	viisi kertaa vuodessa
Kieli	suomi
Aiheesta muualla
Kotisivu
Infobox OK

Ylioppilaslehden ulkoasu, sisällön painopisteet ja toimituksellinen linja muuttuvat kahden vuoden välein toimituskunnan vaihtuessa. Päätoimittajan valitsee HYYn edustajisto. Perinteisesti lehti on pyrkinyt tarkastelemaan yhteiskunnallisia kysymyksiä kriittisestä, puoluepoliittisesti sitoutumattomasta näkökulmasta.

Ylioppilaslehden paperiversion levikki on nykyään noin 35 000, ja pääosan lukijoista muodostavat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet.

Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa.

Lehden 100-vuotishistoria "Ylioppilaslehden vuosisata" julkaistiin helmikuussa 2013. Kirjoittajaksi valittiin keväällä 2006 aatehistorioitsija Jukka Kortti. Aikaisemmin Maunu Harmo ja Matti Klinge ovat julkaisseet historiikin lehdestä.

Ylioppilaslehti juhlisti satavuotista taivaltaan helmikuussa 2013. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 18. tammikuuta 1913.

Historiaa

1910–1930-luku

Vuoden 1905 suurlakon jälkeen ylioppilaat, joista monet olivat itsenäisyysliikkeen aktivisteja, sijoittuivat porvarilliselle puolelle ajauduttuaan ristiriitoihin aiemman liittolaisen työväestön ja sen punakaartien kanssa. Ylioppilaat olivat kansallishenkisiä ja tämä näkyi myös Ylioppilaslehden linjassa. Vuoden 1918 sodan jälkeen heimoaate virisi erityisesti Karjalaisen Osakunnan keskuudessa, kun taas pohjalaisten parissa vallitsi kansallismielinen vapaussotahenki. Sen ajan poliittiset keskustelut heijastuivat Ylioppilaslehden kirjoituksissa, joissa pohdittiin hallitusmuototaistelun merkeissä pitäisikö Suomesta tulla monarkia vai tasavalta. Samoin kansallinen eheytyminen oli keskustelunaiheena, kuten myös heimosodat ja tulevan Suomen kansallisvaltion rajat. Toisaalta jotkut aktiivisesti ylioppilaspolitiikassa mukana olleet heimoaktivistit, kuten Karjalaisessa Osakunnassa vaikuttaneet Bobi Sivén ja Toivo Kaukoranta, kritisoivat, ettei osa ylioppilaista ollut kiinnostunut kuin juhlimisesta ja tansseista kansakunnan kohtalon sijaan. Kuitenkin näinä vuosina Ylioppilaslehden päätoimittajina oli tulevia suomalaisia kirjailijoita, kuten Ilmari Jäämaa (1914), K. N. Rauhala (1915–1916) ja Väinö Nyberg (1916–1917). Tuleva Isänmaallisen kansanliikkeen puheenjohtaja, kansanedustaja ja ministeri Vilho Annala toimi päätoimittajana vuosina 1917–1919. Ylioppilaslehden panos kansalliselle kulttuurille oli jo hyvin tärkeä alusta lähtien.

Helmikuussa 1922 pohjalaiset, karjalaiset ja savolaiset ylioppilaat, jotka olivat kunnostautuneet heimosodissa ja heimoaktivistisessa politiikassa, perustivat kansallismielisen opiskelijajärjestön, Akateemisen Karjala-Seuran (AKS), joka 1920-luvun loppuun mennessä hallitsi suvereenisti Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaa. 1920-luvun alusta alkaen Ylioppilaslehti oli ollut mukana luomassa aitosuomalaista rintamaa, ja kun AKS alkoi korostaa aitosuomalaisuutta 1920-luvun lopulla, korostui AKS:n vaikutus Ylioppilaslehdessä entisestään. Ylioppilaslehti vaati kirjoituksissaan yliopiston täydellistä suomalaistamista ja "kolonialististen ruotsalaisjäänteiden" poistamista. Yliopiston opetus oli pääasiassa ruotsiksi esimerkiksi lakiopinnoissa, vaikka opiskelijoista ruotsinkielisiä oli kolmannes ja enää viidennes vuonna 1930. Ruotsinkielisten vallan suuruus yliopistossa ei ollut suhteessa heidän prosentuaaliseen vähemmistöosuuteensa. Ylioppilaslehti toimi AKS:n lisäksi Suomalaisuuden liiton ja vuonna 1926 perustetun Aitosuomalaisuuden Liiton ilmaisukanavana.

Helmikuussa 1927 Ylioppilaslehden päätoimittajaksi tuli kovan linjan aitosuomalainen, lakitieteen tohtori Urho Kekkonen, joka päätoimittajaksi tultuaan samaan aikaan kaappasi Suomalaisuuden Liiton aitosuomalaisten haltuun. Muistelmissaan Kekkonen kuvaili silloista Ylioppilaslehteä näin:

»Tulin Ylioppilaslehden päätoimittajaksi helmikuussa 1927 ja olin siinä tehtävässä seuraavan vuoden huhtikuuhun saakka. Toimitussihteerinä oli Lauri Aho. Lehti oli siihen aikaan aikakauslehden mallinen ja sivuja oli vähän. Silti se sisälsi yliopistoa ja ylioppilaskuntaa koskevien asioiden lisäksi sangen monenlaista aineistoa. Se seurasi urheilua, maanpuolustusta, taidetapahtumia, julkaisi nuorten, so. Tulenkantajien ryhmään kuuluvien kirjailijain runoja. Siinä esiintyi yhtä hyvin nimimerkki Teini eli Ilmari Turja kuin kulttuurimatkailija Olavi Paavolainen, joka kirjoitti niin kaukaisista paikoista kuin Pariisista ja Berliinistä asti. Yhteyksiä Viroon pidettiin yllä, kolmansia Viron-Suomen Ylioppilaspäiviä esimerkiksi käsiteltiin laajalti. Viroa tuotiin esiin ikään kuin Ruotsiin suuntautumisen vaihtoehdoksi sekä poliittisten että kulttuurisuhteiden kannalta»

Vaikka Ylioppilaslehti oli porvarillinen ja käytännössä antikommunistinen, se julkaisi helmikuussa 1928 Akateeminen Sosialistiseura -numeron, joka esitteli sosiaalidemokratiaa ylioppilaille. ASS:ssä oli tuolloin vain 15 aktiivijäsentä, joten oli poikkeuksellista, että se sai käyttöönsä kokonaisen Ylioppilaslehden numeroon. Teemanumero tietenkin myös provosoi SDP:n valtasuuntausta.

Kielitaistelu joutui syrjään väliaikaisesti kommunisminvastaisuuden ja Lapuan liikkeen noustua 1929–1930. Ylioppilaslehden sivuillakin käytiin keskustelua laillisuudesta ja sen suhteesta isänmaallisuuteen sekä siitä pitikö kommunisminvastaisuuden mennä aitosuomalaisuuden edelle. Urho Kekkosen johtaman aitosuomalaisen vähemmistön eroaminen AKS:stä 1931 näkyi myös lehden sivuilla. Entinen lehden päätoimittaja Kekkonen ei pitänyt lainkaan siitä, että Lapuan liike ei ollut kiinnostunut aitosuomalaisuudesta ja sen piirissä oli "ruotsalaisherroja". Koko 1930-luvun Ylioppilaslehti oli aktiivisesti mukana Helsingin yliopiston suomalaistamispyrkimyksissä, jotka heräsivät uudelleen, ja toimi Aitosuomalaisen rintaman pää-äänenkannattajana yliopistomaailmassa. Kekkonen kuvailikin vuonna 1932 lehteä "kansallismielisen ylioppilasaineksen yksimielisesti kannattamaksi".

Sodan jälkeen

Sodan aikana Ylioppilaslehti oli tietenkin mukana kansallisessa yhtenäisyydessä, eikä sen ilmestyminenkään ollut yhtenäistä. Tänä aikana päätoimittajana oli entinen Sinimustat-johtaja Sakari Vapaasalo. Sodan jälkeen Ylioppilaslehti ja ylioppilaskunta korostivat länsimaista demokratiaa, vapauksia sekä AKS:n perintönä sosiaalista vastuuta ja kansallista yhtenäisyyttä. AKS oli määrätty lakkautettavaksi 1944 ja monet ylioppilaisiin yhteydessä olleet isänmaalliset järjestöt lakkautettiin. Tästä huolimatta AKS-läinen ajattelutapa ja maltillinen oikeistolaisuus kuitenkin säilyivät aina 1950-luvun lopulle esti Ylioppilaslehden ja Ylioppilaskunnan piirissä. 1940-luvun lopulla päätoimittajana ollut Erkki Salonen korosti 1949, että puolue- ja aateriitojen ajan oli oltava ohi, mutta tuli puolustaa pohjoismaista demokratiaa idän mallia vastaan uudesta ulkopolitiikasta huolimatta. 1950-luku olikin osakuntien kulta-aikaa puoluepolitiikan jäädessä taustalle.

1956 Ylioppilaslehti nousi vankasti puolustamaan Unkarin kansannousua. Sen sivuilla julkaistiinkin ilmoitus: "Ylioppilaat! Hiljennymme huomenna lauantaina klo 12.00 kaikkialla, missä olemmekin kunnioittamaan yksilön ja kansojen vapauden puolesta kaikkensa antaneita. Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta." Mannerheimintien ja Kaivokadun kulman hiljaiseen mielenosoitukseen osallistuikin 400 ylioppilasta, jotka pysäyttivät myös liikenteen 2 minuutiksi. Suruasuinen Unkarin lippu oli Vanhalla Ylioppilastalolla puolitangossa. Tässä unkarilaisille osoitetussa tuen ilmauksessa yhdistyi vielä perinteinen AKS:n heimoaatteellisuus ja kommunisminvastaisuus. Ylioppilaslehden piti kuitenkin protestoida kansannousun kukistamista vastaan ulkopoliittiset realiteetit muistaen.

1950-luvulla päätoimittajana Ylioppilaslehdessä oli Sakari Virkkunen, joka oli viimeisiä perinteistä kansallismielistä linjaa edustaneita Ylioppilaslehden päätoimittajia. Hänen jälkeensä vielä oli porvarillinen päätoimittaja Jaakko Itälä, joka toimi lähinnä Vapaamielisten liiton piirissä. Hänen jälkeensä tulikin sosiaalidemokraattinen Pauli Burman ja pian olikin uusvasemmistolaisen Arvo Salon aika.

Päätoimittajat

Luettelo Ylioppilaslehden päätoimittajista. Monet päätoimittajana toimineista henkilöistä ovat myöhemmin nousseet median tai politiikan vaikuttajiksi.

1913–1920

• Yrjö Harvia (18.1.1913–22.2.1914)
• Eino Tikkanen (1.3.1913–18.10.1914)
• Ilmari Jäämaa (25.10.1914–13.12.1914)
• Kaarlo Kalliala (19.1.1915–26.9.1915)
• Kalle Nikodemus Rauhala (3.10.1915–24.9.1916)
• Väinö Nyberg (1.10.1916–25.3.1917)
• Vilho Annala (1.4.1917–11.5.1919)
• Albert Paavilainen (21.9.1919–26.9.1920)

1920–1930

• Arvo Sipilä (1921)
• Ilmari Heikinheimo (tammikuu 1922–syyskuu 1922)
• Yrjö Vuorentaus (syyskuu–joulukuu 1922)
• Niilo Kärki (helmikuu–toukokuu 1923)
• Martti Haavio (toukokuu 1923–tammikuu 1924)
• Yrjö Wegelius (vuodesta 1929 Yrjö Vuorjoki) (1924)
• Vilho Helanen (1924–1925)
• Aaro Pakaslahti (1926)
• Urho Kekkonen (1927–1928)
• Tauno Jalanti (1928)
• Lauri Aho (1928–1929)
• Mikko Jaskari (1929–1930)

1930–1940

• Ilmari Koskiala (27.9.1930–5.12.1930)
• Jussi Teljo (31.1.1931–13.5.1931)
• Jussi Koskiluoma (26.9.1931–13.5.1932)
• vt. Niilo Söyrinki (24.9.1932–1.10.1932)
• Reino Kalliola (8.10.1932–13.5.1933)
• Antero Manninen (23.9.1933–7.12.1934)
• Eero Hietakari (29.1.1935–21.11.1936)
• Niilo Elo (1.12.1936–7.12.1937)
• Sakari Vapaasalo (8.10.1938–24.12.1943)

1940–1950

• Leo Tujunen (1944–1946) (lehti ilmestyi epäsäännöllisesti)
• Annikki Toikka-Karvonen (marraskuu 1945–helmikuu 1947)
• Kalevi Kajava (6.3.1947–13.11.1947)
• Erkki Salonen (20.11.1947–12.5.1950)

1950–1960

• vt. Kalervo Törmä (8.9.1950–13.10.1950)
• vt. Sakari Virkkunen (5.5.1951–25.5.1951)
• Sakari Virkkunen (8.6.1951–29.1.1954)
• Antero Mikkola (5.2.1954–28.3.1956)
• vt. Pauli Burman (6.4.1956–13.4.1956)
• Heikki Kääriäinen (20.4.1956–10.4.1959)
• Arvo Salo (17.4.1959–29.9.1961)

1960–1970

• vt. Markku Rautonen (6.10.1961–27.10.1961)
• Kaarle Stewen (3.11.1961–1.11.1963)
• Jorma Cantell (6.12.1963–28.10.1966)
• vt. Jyrki Vesikansa (4.11.1966–31.12.1966)
• Yrjö Larmola (13.1.1967–31.10.1969)
• Valtausnumeron (1968) vastaava päätoimittaja vt. Markku Lahtela, muut "päätoimittajat": Maarit Sinervo, Tarleena Sammalkorpi, Antti Kuusi, Nils Torvalds, Kari Kaurala, Anssi Sinnemäki, Juhani Koskinen, Heikki Karkkolainen, Jussi Rautsi, Matti Viikari, Matti Wuori, Jorma Ranta, Peter von Bagh (korkeakoulupoliittinen päätoimittaja vt.), Liisa Manninen, Johan von Bonsdorff, Marianne Laxén, Marja-Leena Mikkola, Jaakko Laakso, Pentti Saarikoski, Martti Mellais, Tapio Rajavuori, Risto Laakkonen, Matti Salo, Kai Linnilä, Kati Peltola, Pekka Peltola, Waldemar Melanko, Kimmo Kevätsalo, Atte Blom, Pertti Jokinen, ym.
• vt. Ritva-Liisa Sumu (7.11.1969–12.12.1969)

1970–1980

• Seppo Niemelä (16.1.1970–26.3.1971)
• Kari Piimies (13.1.1972–13.12.1973)
• Jouko Hannula (17.1.1974–22.5.1975)
• Pauli Suuniitty (15.1.1976–8.12.1977, vt. 17.1.1974–22.5.1975)
• Vesa Haapala (19.1.1978–15.11.1979)

1980–1990

• Juha P. Partanen (17.1.1980–10.12.1981, vt. 22.11.1979–10.12.1979)
• Harri Saukkomaa (14.1.1982–15.3.1983)
• vt. Kalle Heikkinen (15.3.1983–31.5.1983)
• Kimmo Pietinen (1.8.1983–1.4.1985)
• vt. Timo Harakka (1.4.1985–31.5.1985)
• Eero Hyvönen (1985–1987)
• Heikki Tunkkari (1987–1988)
• Saska Saarikoski (1988–1989)
• Tuomo Mörä (1989–1990)

1990–2000

• Elina Grundström (1990–1992)
• Marko Laitala (1992–1994)
• Jarno Forssell (1.8.1994–1.3.1996)
• vt. Miska Rantanen (1.3.1996–31.5.1996)
• Jarkko Vesikansa (15.8.1996–15.10.1997)
• vt. Katarina Eriksson (15.10.1997–31.12.1997)
• Jan Erola (1998–2000)

2000–2010

• Heikki Valkama (2000–2002)
• Anna-Liina Kauhanen (2002–2004)
• Esa Mäkinen (2004–2006)
• Elina Kervinen (2006–2008)
• Veera Luoma-aho (2008–tammikuu 2010)
• Antti Järvi (vt., tammikuu–toukokuu 2010)

2010–2020

• Maria Pettersson (2010–31.12.2011)
• Maria Ruuska (vt., tammikuu–toukokuu 2012)
• Vappu Kaarenoja (2012–2014)
• Antti Pikkanen (2014–2016)
• Robert Sundman (2016–2018)
• Susanne Salmi (2018–2020)

2020–

• Tuija Siltamäki (2020–2022)
• Adile Sevimli (2022–2024)
• Roosa Welling (2024–2026)

Aiheesta muualla

• Ylioppilaslehden kotisivu
• Ylioppilaslehti Ylen Elävässä arkistossa.
• Ajantasan uutispuntari: Ylioppilaslehti 100 vuotta^{[vanhentunut linkki]} – Yle Areenan äänitiedosto, 25 min, 1.2.2013