Zinovi Rožestvenski
Zinovi Petrovitš Rožestvenski (ven. Зиновий Петрович Рожественский; 11. marraskuuta (J: 30. lokakuuta) 1848 Moskova – 14. tammikuuta (J: 1. tammikuuta) 1909 Pietari)[1][2] oli venäläinen vara-amiraali. Hän komensi vuosina 1904–1905 Venäjän–Japanin sotaan osallistunutta Venäjän Itämeren-laivastosta muodostettua eskaaderia, joka kärsi tappion japanilaisille Tsushiman meritaistelussa.
Rožestvenskin isä oli sotilaslääkäri. Hän liittyi laivastoon 17-vuotiaana ja valmistui merikadettikoulusta vuonna 1868 sekä Mihailovin tykistöakatemiasta vuonna 1873. Hän osallistui Turkin sotaan 1877–1878 torpedoveneen komentajana ja tykkivene Vestan upseerina Mustallamerellä. Hänet palkittiin Pyhän Yrjön ristillä turkkilaisen sotalaivan upottamisesta, mutta sodan jälkeen hän tunnusti valehdelleensa raportissaan, sillä vihollisalus ei todellisuudessa ollut uponnut. Tämä skandaali ei haitannut Rožestvenskin uraa. Hän toimi vuosina 1883–1885 Bulgarian laivaston neuvonantajana, vuodesta 1885 Venäjän laivastoattaseana Lontoossa ja myöhemmin pääasiassa Itämeren laivastossa. Hän oli vuosina 1892–1895 päällikkönä risteilijä Vladimir Monomahilla ja panssaripatterilaiva Pervenetsillä. Vuosina 1903–1904 Rožestvenski oli Venäjän laivaston pääesikunnan päällikkönä.[3][2] Hänet ylennettiin kontra-amiraaliksi 1898 ja vara-amiraaliksi 1904.[2]
Venäjän–Japanin sodan puhjettua Rožestvenski määrättiin komentamaan Itämeren laivastosta muodostettua 2. Tyynenmeren eskaaderia, joka lähetettiin lokakuussa 1904 purjehtimaan Euraasian ympäri vapauttamaan japanilaisten Port Arthuriin saartamaa Tyynenmeren laivastoa. Matkalla Rožestvenskin eskaaderi aiheutti niin sanotun Doggermatalikon selkkauksen avattuaan Pohjanmerellä erehdyksessä tulen brittiläisiä kalastaja-aluksia kohti.[3][1] Rožestvenski tiesi joukkojensa olevan puutteellisesti koulutettuja, ei uskonut voittoon eikä luottanut alaisiinsa komentajiin. Päästyään viimein Tyynellemerelle hän kärsi tappion amiraali Heihachirō Tōgōn komentamalle Japanin laivastolle Tsushiman meritaistelussa 27.–28. toukokuuta 1905. Taistelun aikana Rožestvenskin lippulaiva Knjaz Suvorov joutui vihollisen ankaraan kranaattituleen ja hän haavoittui vakavasti päähän, jolloin komento siirtyi kontra-amiraali Nikolai Nebogatoville. Rožestvenski esikuntineen siirtyi taistelun aikana ensin hävittäjä Buinyille ja sitten Bedovyille, jolla hän lopulta jäi tajuttomana japanilaisten sotavangiksi. Rožestvenski toipui japanilaisessa sotasairaalassa, jossa amiraali Tōgō vieraili hänen sairasvuoteellaan.[3]
Rožestvenski pääsi palaamaan sotavankeudesta Venäjälle sodan päätyttyä, mutta huhtikuussa 1906 hänet asetettiin sotaoikeuteen. Hän otti täyden vastuun Tsushiman katastrofista, mutta sotaoikeus vapautti hänet syyttömänä, sillä hän oli ollut viholliselle antauduttaessa tajuton. Hän joutui kuitenkin vetäytymään palveluksesta.[3][1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Nordisk familjebok (1916), s. 1058 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 27.9.2019.
- ↑ a b c Рожественский Зиновий Петрович (venäjäksi) Hrono.ru. Viitattu 27.9.2019.
- ↑ a b c d Rotem Kowner: Historical Dictionary of the Russo-Japanese War, s. 458–459, 558. Rowman & Littlefield 2017. Google Books (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zinovi Rožestvenski Wikimedia Commonsissa