Irin

Katso myös: irin

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	die Irin	die Irinnen
akkusatiivi	die Irin	die Irinnen
datiivi	der Irin	den Irinnen
genetiivi	der Irin	der Irinnen
25

Irin f. (monikko Irinnen)

1. irlantilainen (naispuolinen)

Etymologia

Ire + -in