allein

Suomi

Substantiivi

allein

1. (taivutusmuoto) monikon genetiivimuoto sanasta alli
2. (taivutusmuoto) monikon instruktiivi sanasta alli

Saksa

Ääntäminen

• IPA: [aˈlaɪ̯n]
• tavutus: al‧lein

Adjektiivi

allein (ei vertailuasteita)

1. yksinomainen
2. yksinäinen

Aiheesta muualla

• allein (Adjektiv) Dudenissa (saksaksi)

Adverbi

allein (ei vertailuasteita)

1. yksin

   ganz ~ aivan yksin, ypö yksin

2. ainoastaan, vain, yksinomaan

Aiheesta muualla

• allein (Adverb) Dudenissa (saksaksi)

Konjunktio

allein

1. (rinnastuskonjunktio, vanhahtava, ylätyyliä) mutta, sentään

Aiheesta muualla

• allein (Konjunktion) Dudenissa (saksaksi)