dovere

Italia

Substantiivi

dovere m. (monikko doveri) [luo]

1. velvollisuus, tehtävä

Faccio prima i miei doveri.

Teen ensin läksyt.

Verbi

dovere (epäsäännöllinen, taivutus)

1. täytyä, pitää

   Dobbiamo farlo oggi.

   Meidän täytyy tehdä se tänään.