epäilyttävä
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaepäilyttävä (10) (komparatiivi epäilyttävämpi, superlatiivi epäilyttävin) (taivutus[luo])
- epäluuloa tai varaumia herättävä, kyseenalainen, outo
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈepæi̯ˌlyt̪ːæʋæ/
- tavutus: e‧päi‧lyt‧tä‧vä
Käännökset
muokkaa1. epäluuloa tai varaumia herättävä, kyseenalainen, outo
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adverbit: epäilyttävästi
- substantiivit: epäilyttävyys
Aiheesta muualla
muokkaa- epäilyttävä Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaaepäilyttävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä epäilyttää
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | epäilyttävä | epäilyttävät |
genetiivi | epäilyttävän | epäilyttävien (epäilyttäväin) |
partitiivi | epäilyttävää | epäilyttäviä |
akkusatiivi | epäilyttävä; epäilyttävän |
epäilyttävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | epäilyttävässä | epäilyttävissä |
elatiivi | epäilyttävästä | epäilyttävistä |
illatiivi | epäilyttävään | epäilyttäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | epäilyttävällä | epäilyttävillä |
ablatiivi | epäilyttävältä | epäilyttäviltä |
allatiivi | epäilyttävälle | epäilyttäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | epäilyttävänä | epäilyttävinä |
translatiivi | epäilyttäväksi | epäilyttäviksi |
abessiivi | epäilyttävättä | epäilyttävittä |
instruktiivi | – | epäilyttävin |
komitatiivi | – | epäilyttävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | epäilyttävä- | |
vahva vartalo | epäilyttävä- | |
konsonantti- vartalo |
- |