haistatella

Suomi

Verbi

haistatella (67-C) (taivutus[luo])

1. puhua loukkaavasti jollekulle sanomalla haista-alkuisia loukkauksia

   Hän oli pahalla päällä ja haistatteli vähän kaikille.

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑi̯st̪ɑˌt̪elːɑˣ/
• tavutus: hais‧ta‧tel‧la

Etymologia

johdos verbistä haistattaa (heikko vartalo haistat|a- + johdin -el:ele- + verbintunnus -la)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: haistatteleminen, haistattelu

Aiheesta muualla

• haistatella Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 5016 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa