iltapäivä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaailtapäivä (10)
- kello 12 jälkeen alkava vuorokaudenaika, jota ennen on aamupäivä ja jonka jälkeen tulee ilta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈilt̪ɑˌpæi̯ʋæ/
- tavutus: il‧ta‧päi‧vä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | iltapäivä | iltapäivät |
genetiivi | iltapäivän | iltapäivien (iltapäiväin) |
partitiivi | iltapäivää | iltapäiviä |
akkusatiivi | iltapäivä; iltapäivän |
iltapäivät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | iltapäivässä | iltapäivissä |
elatiivi | iltapäivästä | iltapäivistä |
illatiivi | iltapäivään | iltapäiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | iltapäivällä | iltapäivillä |
ablatiivi | iltapäivältä | iltapäiviltä |
allatiivi | iltapäivälle | iltapäiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | iltapäivänä | iltapäivinä |
translatiivi | iltapäiväksi | iltapäiviksi |
abessiivi | iltapäivättä | iltapäivittä |
instruktiivi | – | iltapäivin |
komitatiivi | – | iltapäivine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | iltapäivä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista ilta ja päivä
Käännökset
muokkaa1. kello 12 ja illan välinen vuorokaudenaika
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaailtapäiväkahvi, iltapäivälehti, iltapäiväohjelma, iltapäiväruuhka, iltapäiväsatu
Aiheesta muualla
muokkaa- iltapäivä Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 2551 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa