kömpivä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakömpivä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kömpiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kömpivä | kömpivät |
genetiivi | kömpivän | kömpivien (kömpiväin) |
partitiivi | kömpivää | kömpiviä |
akkusatiivi | kömpivä; kömpivän |
kömpivät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kömpivässä | kömpivissä |
elatiivi | kömpivästä | kömpivistä |
illatiivi | kömpivään | kömpiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kömpivällä | kömpivillä |
ablatiivi | kömpivältä | kömpiviltä |
allatiivi | kömpivälle | kömpiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kömpivänä | kömpivinä |
translatiivi | kömpiväksi | kömpiviksi |
abessiivi | kömpivättä | kömpivittä |
instruktiivi | – | kömpivin |
komitatiivi | – | kömpivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |