Wikipedia
Katso artikkeli Kahvila Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kahvila

Substantiivi

muokkaa

kahvila (12)[1]

  1. paikka, josta voi yleensä ostaa paikalla nautittavaksi kahvia, teetä, virvoitusjuomia, leivonnaisia ja pikkulämpimiä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑhʋilɑ/
  • tavutus: kah‧vi‧la

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kahvila kahvilat
genetiivi kahvilan kahviloiden
kahviloitten
(kahvilain)
partitiivi kahvilaa kahviloita
akkusatiivi kahvila;
kahvilan
kahvilat
sisäpaikallissijat
inessiivi kahvilassa kahviloissa
elatiivi kahvilasta kahviloista
illatiivi kahvilaan kahviloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kahvilalla kahviloilla
ablatiivi kahvilalta kahviloilta
allatiivi kahvilalle kahviloille
muut sijamuodot
essiivi kahvilana kahviloina
translatiivi kahvilaksi kahviloiksi
abessiivi kahvilatta kahviloitta
instruktiivi kahviloin
komitatiivi kahviloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kahvila-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

kahvi + -la; oppitekoinen johdos[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

anniskelukahvila, itsepalvelukahvila, kantakahvila, katukahvila, näköalakahvila, rantakahvila, ulkoilmakahvila, varhaiskahvila, yökahvila

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kahvila Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12
  2. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).
  NODES