kaistale

Suomi

Substantiivi

kaistale (48)

kaista, suikale, liuska

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑi̯st̪ɑleˣ/
tavutus: kais‧ta‧le

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kaistale	kaistaleet
genetiivi	kaistaleen	kaistaleiden kaistaleitten
partitiivi	kaistaletta	kaistaleita
akkusatiivi	kaistale; kaistaleen	kaistaleet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kaistaleessa	kaistaleissa
elatiivi	kaistaleesta	kaistaleista
illatiivi	kaistaleeseen	kaistaleisiin kaistaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kaistaleella	kaistaleilla
ablatiivi	kaistaleelta	kaistaleilta
allatiivi	kaistaleelle	kaistaleille
muut sijamuodot
essiivi	kaistaleena	kaistaleina
translatiivi	kaistaleeksi	kaistaleiksi
abessiivi	kaistaleetta	kaistaleitta
instruktiivi	–	kaistalein
komitatiivi	–	kaistaleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kaistalee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kaistalet-

Käännökset

Numero puuttuu. Selite puuttuu.

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.