Substantiivi

muokkaa

lomailu (2)

  1. lomaileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlomɑi̯lu/
  • tavutus: lo‧mai‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lomailu lomailut
genetiivi lomailun lomailujen
lomailuiden
lomailuitten
partitiivi lomailua lomailuita
lomailuja
akkusatiivi lomailu;
lomailun
lomailut
sisäpaikallissijat
inessiivi lomailussa lomailuissa
elatiivi lomailusta lomailuista
illatiivi lomailuun lomailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lomailulla lomailuilla
ablatiivi lomailulta lomailuilta
allatiivi lomailulle lomailuille
muut sijamuodot
essiivi lomailuna lomailuina
translatiivi lomailuksi lomailuiksi
abessiivi lomailutta lomailuitta
instruktiivi lomailuin
komitatiivi lomailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lomailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi lomailla + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

maatilalomailu

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lomailu Kielitoimiston sanakirjassa
  NODES