Substantiivi

muokkaa

lukema (10)

  1. mittarin tms. osoittama luku

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlukemɑ/
  • tavutus: lu‧ke‧ma

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lukema lukemat
genetiivi lukeman lukemien
(lukemain)
partitiivi lukemaa lukemia
akkusatiivi lukema;
lukeman
lukemat
sisäpaikallissijat
inessiivi lukemassa lukemissa
elatiivi lukemasta lukemista
illatiivi lukemaan lukemiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lukemalla lukemilla
ablatiivi lukemalta lukemilta
allatiivi lukemalle lukemille
muut sijamuodot
essiivi lukemana lukemina
translatiivi lukemaksi lukemiksi
abessiivi lukematta lukemitta
instruktiivi lukemin
komitatiivi lukemine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lukema-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hellelukema, huippulukema, kompassilukema, mittarilukema, pakkaslukema, peruslukema, pohjalukema

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lukema Kielitoimiston sanakirjassa

lukema

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä lukea

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lukema lukemat
genetiivi lukeman lukemien
(lukemain)
partitiivi lukemaa lukemia
akkusatiivi lukema;
lukeman
lukemat
sisäpaikallissijat
inessiivi lukemassa lukemissa
elatiivi lukemasta lukemista
illatiivi lukemaan lukemiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lukemalla lukemilla
ablatiivi lukemalta lukemilta
allatiivi lukemalle lukemille
muut sijamuodot
essiivi lukemana lukemina
translatiivi lukemaksi lukemiksi
abessiivi lukematta lukemitta
instruktiivi lukemin
komitatiivi lukemine
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo
{{{vart.kons}}}
  NODES