muta
Katso myös: muta- |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmut̪ɑ/
- tavutus: mu‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muta | mudat |
genetiivi | mudan | mutien (mutain) |
partitiivi | mutaa | mutia |
akkusatiivi | muta; mudan |
mudat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mudassa | mudissa |
elatiivi | mudasta | mudista |
illatiivi | mutaan | mutiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mudalla | mudilla |
ablatiivi | mudalta | mudilta |
allatiivi | mudalle | mudille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mutana | mutina |
translatiivi | mudaksi | mudiksi |
abessiivi | mudatta | muditta |
instruktiivi | – | mudin |
komitatiivi | – | mutine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | muda- | |
vahva vartalo | muta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: mutainen
Yhdyssanat
muokkaajärvimuta, mutakerros, mutakerrostuma, mutakuono, mutakylpy, mutapaini, pohjamuta
Aiheesta muualla
muokkaaEsperanto
muokkaaAdjektiivi
muokkaamuta
Ido
muokkaaAdjektiivi
muokkaamuta
Italia
muokkaaSubstantiivi
muokkaaRuotsi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamuta yl. (1) (yks. määr. mutan[luo], mon. epämäär. mutor [luo], mon. määr. mutorna [luo])
Verbi
muokkaamuta (1)
Aiheesta muualla
muokkaa- muta Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)