Interjektio

muokkaa

muu

  1. (onomatopoeettinen) lehmän ääni, ammunta ”ammuu”

Ääntäminen

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Pronomini

muokkaa

muu (18)

  1. (indefiniittinen) joku tai jokin toinen, ei se henkilö tai asia, josta aiemmin on puhuttu
    Muut olisivat tehneet sen toisin.
    Oli siellä muitakin.
    Muu ei tullut edes mieleeni.
    Muu on täysin turhaa.

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muu muut
genetiivi muun muiden
muitten
partitiivi muta muita
akkusatiivi muu;
muun
muut
sisäpaikallissijat
inessiivi muussa muissa
elatiivi muusta muista
illatiivi muuhun muihin
ulkopaikallissijat
adessiivi muulla muilla
ablatiivi muulta muilta
allatiivi muulle muille
muut sijamuodot
essiivi muuna muina
translatiivi muuksi muiksi
abessiivi muutta muitta
instruktiivi muin
komitatiivi muine
vartalot
vokaalivartalo muu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa

Idiomit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • muu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 630, 667, 714 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Inarinsaame

muokkaa

Pronomini

muokkaa

muu

  1. (persoonapronomini, taivutusmuoto) genetiivimuoto sanasta mun

Pronomini

muokkaa

muu (gen muu, part muud)

  1. (indefiniittinen) toinen, muu
    saag ja muud tööriistad – saha ja muut työkalut
    ei midagi muud – ei mitään muuta
    Mina olen alati seal, kus muudki. – Olen aina siellä, missä muutkin.

Taivutus

muokkaa
  • monikon partitiivi: muid

Liittyvät sanat

muokkaa

Yhdyssanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES