nautaeläin

Suomi

Substantiivi

nautaeläin mon. nautaeläimet

1. jokin onttosarvisten Bovinae alaheimoon kuuluva märehtijä

Ääntäminen

• IPA: /ˈnɑu̯t̪ɑˌelæi̯n/
• tavutus: nau‧ta‧e‧läin

Etymologia

yhdyssana sanoista nauta ja eläin

Käännökset

1. jokin onttosarvisten alaheimoon kuuluva märehtijä

ranska: bovin

ruotsi: nötkreatur

Liittyvät sanat

• eläin
• nauta
• onttosarviset
• sorkkaeläimet

Aiheesta muualla

• nautaeläin Kielitoimiston sanakirjassa