pallopeli

Suomi

Substantiivi

pallopeli

1. jokin urheilulaji, peli tai leikki, jossa yhtenä pelivälineenä on pallo

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑlːoˌpeli/
• tavutus: pal‧lo‧pe‧li

Etymologia

yhdyssana sanoista pallo ja peli

Käännökset

1. urheilulaji, jossa käytetään palloa pelivälineenä

englanti: ball game japani: 球技

ruotsi: bollsport saksa: Ballsportart f.

Liittyvät sanat

biljardi, golf, estepeli, hevospoolo, jalkapallo, jääkiekko, jääpallo, kamppailupeli, koripallo, kriketti, lentopallo, lyöntipeli, pelota, pesäpallo, pöytätennis, sulkapallo, tarkkuuspeli, tennis, verkkopallo, vesipallo

Alakäsitteet

palloilulaji

Aiheesta muualla

• pallopeli Kielitoimiston sanakirjassa